Duane Hurley, 55 ja Daniel Kovarbasich, 16

Tammikuun 22. päivä vuonna 2010 alkoi jälleen tyypillinen talvipäivä Pohjoisessa Ridgevillessä Terry Kovarbasichin kotona. Kaikki olivat iloisia siitä, että oli perjantai ja viikonloppu jo tulla kolkutti. Terry, joka sillä hetkellä oli työtön, valmistautui ajamaan vaimonsa Donnan töihin sinä aamuna, ja heittämään poikansa Danielin, 16, perhetutulle Duane Hurleylle, 55, joka oli myöntynyt viemään teinin kouluun.
Kovarbasichin taloudellinen tilanne ei ollut kehuttava, joten Terry oli pyytänyt Hurleyta kuljettamaan Danielia kouluun. Siten hän ajeli itse vähemmän, hänen tarvitsi ostaa vähemmän bensaa – ja hänelle jäi enemmän rahaa muuhun kuten ruokaan.

Daniel Kovarbasich

Daniel, tai Danny, ei ollut niitä poikia, jotka menivät mielellään kouluun ja vastasivat jokaiseen opettajan kysymykseen. Häiriökäyttäytyminen oli kestänyt ainakin ensimmäiset high school vuodet ja se oli tuonut sekä hänelle että hänen perheelleen ongelmia riesaksi asti. Hänet oli erotettu koulusta monta kertaa, minkä seurauksena hän kävi vaihtoehtoista koulua ongelmaisille nuorille. Vanhemmat toivoivat kovasti, että se saisi Danielin pulkan kääntämään suuntaansa.
Erityisesti tuona päivä Daniel oli haluton osallistumaan yhtään millekään tunnille, mutta vastineeksi kouluun menosta hänen vanhempansa olivat luvanneet auttaa häntä rahallisesti kynttiläillallisessa, jota hän oli suunnitellut tyttöystävälleen Katielle. Katie ja hän olivat olleet yhdessä vuoden ja hän tarvitsi noin 80 dollaria kynttiläillalliseen ja ruusukimppuun, joka kädessään voisi sanoa “rakastan sinua” kauniiden kinosten keskellä.

Vähän jälkeen puoli kahdeksan Terry jätti poikansa Hurleyn huomaan Ronald Drivella, eikä kellään ollut epäselvyyksiä sen järjestelyn suhteen, että perhetuttu veisi Dannyn kouluun sinä päivänä. Sen sijaan kukaan ei tiennyt sitä, että puolentoistatunnin päästä alkaisi todellinen painajainen murhatutkinnan muodossa, joka ei koskettanut ainoastaan keskiluokkaista perhettä vaan myös tyrmäisi koko yhteisön, joka oli amerikkalainen kuin baseball tai omenapiiras.

Terry Kovarbasich

Suunilleen kahdeksalta Terry sai Dannylta puhelinsoiton, jota voisi kuvailla vain shokkeeravaksi tai hirveäksi. Totaalisen vauhkona Danny sanoi Hurleyn yrittäneen “tappaa minut”.

Donna Kovarbasich

Vastaten Dannyn puhelun kiireellisyyteen, hän ajoi hurjaa vauhtia Duane Hurleyn kotikulmille, jossa hänen poikansa sillä oli. Danielin kädet olivat veren värjäämät ja hän sekoili – Terryn piti saada vain selville miksi. Daniel ei olisi halunnut palata Hurleyn talolle, mutta hänen isänsä vaati, että niin tehtäisiin. Hän halusi saada tietää, mitä oli tapahtunut edeltävinä 30 minuuttina. Terry yritti saada jotain vastausta Hurleylta, mutta miestä ei kuulunut eikä näkynyt. Sitten hän näki Hurleyn etuoven alueella, makaavan liikkumatta verilammikossa. Hurley näytti olevan kuollut.
Järkyttyneet Terry ja Danny ajoivat Marc’s-liikkeeseen, alennussupermarkettiin, jossa Donna oli töissä. Se sijaitsi alle kahden mailin päässä Hurleyn kotoa. Terry ol soittanut Donnalle 8:21, että jotain kauheaa oli tapahtunut ja että hän ja Danny olivat matkalla sinne. Hän tapasi heidät pysäköintialueella. Pojan käytös sai vanhemmat huolestumaan.
“Danny hyppeli ympäriinsä”, Donna myöhemmin kuvaili. “Hän päästi huutoja ja hyppeli ympäriinsä lyöden päänsä lasiin. Oli kuin hän olisi menettämässä järkensä.”
Kun he eivät saaneet Dannya rauhoittumaan, Donna kehotti miestään viemään pojan lääkäriin. Terry soitti hätänumeroon ja kertoi, missä tarvittiin apua. Kello oli silloin suunnilleen 15 vaille yhdeksän.
“Luulin poikani olevan vain askeleen päässä pehmustetusta, valkoisesta huoneesta”, Terry muisteli haastattelussa, jonka antoi vaimonsa kanssa In Sessionille.

Sairaalassa Danny pääsi lukuisiin lääketieteellisin testeihin, joista kävi ilmi, että hänellä oli kohonneet sydänentsyymiarvot, troponin, jonka useimmiten aiheuttaa korkea stressitila tai suuri jännittyneisyystila. Lääkärit sanoivat Kovarbasicheille, ettei Dannya voisi päästää pois ennen kuin sydänentsyymiarvot palaisivat normaaleiksi. Sillä aikaa kun häntä tutkailtiin ja tarkkailtiin, hänelle järjestettiin siirtoa pediatriseen sairaalaan, jossa hänen hoitoaan ja tarkkailuaan jatkettaisiin. Ennenkuin siirto tehtäisiin, paikallisen poliisin piti saada haastatella Dannya ja hänen vanhempiaan. Sgt. Vincent Abt Pohjois Ridgevillen poliisijaostosta tarttui toimeen ja hoiti esikuulustelun.
Kun hän yritti kerätä kokoon aamun yksityiskohtia Dannylta, Terrylta ja Donnalta, etsivät ja rikospaikkatutkijat jatkoivat Hurleyn asumuksen koluamista, etsiäkseen todistusaineistoa ja analysoidakseen tilannetta.
Abtille selvisi, että Duane Hurley, joka oli ennen työskennellyt kaupungille, oli yksinasuva poikamies. Hän asui alle mailin päässä Kovarbasicheilta. Daniel ja hänen isoveljensä saivat joskus häneltä rahaa kun tulivat auttamaan häntä kotiaskareissa. Pojat hengasivat muutenkin Hurleylla – hänellä oli tietokone, jossa oli nettiyhteys, kaapelitelevisio sekä urheiluautoja. He tulivat tapaamaan Hurleytä joka oli heille kuin isoisä, erityisesti Danny, joka oli käynyt hänen luonaan jo monta vuotta. Terry ja Donna, jotka olivat kiitollisia Hurleyn jalomielisyydestä, kutsuivat usein lomilla Hurleyn perheen luo. Hurley oli koko perheen mielestä erittäin mukava jätkä.

Kun Abt ensimmäistä kertaa kysyi Dannylta, mitä aamulla oli tapahtunut, tämä vastasi, ettei “oikein muista”. Abt alkoi hiillostaa saadakseen vähän raflaavamman vastauksen, jota tapahtumiin saataisiin joku tolkku.
Jonkin aikaa hiljaa mutistuaan Daniel kertoi ilmeinen huoli äänessään, kuinka hänet oli jätetty Hurleyn talolle. Hän oli pistänyt kahvin kiehumaan ja sillä välin kun se oli tippumassa, hän oli mennyt pihalle tupakalle. Hän palasi sisään, meni Hurleyn huoneeseen käyttääkseen tämän tietokonetta – mutta internet ei toiminut. Hän selitti kertoneensa Hurleylle, että panisi maate hetkeksi.
“Okei, minä käyn hakemassa pikkelsiä”, Hurley kuulemma vastasi.
Pikkelsiä? (Eräänlaista vihannessalaattia.) Abt yritti kysellä tästä omalaatuisesta kommentista ja siitä, liittyikö pikkelsi mitenkään mihinkään. Mutta Danny ei osannut vastata, mistä se tuli. Hän sanoi, että Hurley joskus hankki kaikenlaista tavaraa perheelleen ja mahdollisesti hän osti vihannessalaattia äidilleen. Abt, ajatellen kuin poliisi, veti johtopäätöksen, että Hurley oli mennyt hakemaan vihannessalaattia kinkyjä seksileikkejä varten.

Duane Hurley ja hänen koiransa

Abt halusi tietää, millainen suhde Dannylla ja Hurleylla oli. Poika kertoi, että he olivat ystävyksiä. Hän kertoi tavanneensa miehen useita vuosia sitten, kun tämä oli ollut ulkoiluttamassa koiriaan. Hurleysta oli pian tullut Dannylle isoisä jopa suuremmassa määrin kuin hänen oikea isoisänsä. Hän kuvaili Hurleyn olevan “vaan vanha mies koiran kanssa”.
Kun he olivat tunteneet vähän aikaa, he olivat alkaneet katsella televisiota yhdessä. Hurley oli ostanut hänelle vaatteita. Ja Danny ulkoilutti usein hänen kultaista noutajaansa, Tanner-koiraa, ja Hurley antoi pojan joskus käyttää tietokonettaan. Sekä autoaan.
Silloin kun Danny kaipasi itsensä ikäistä seuraa, hän oli veljensä Gregoryn kanssa.

Yksi asia, jonka Abt tahtoi tietää, oli, oliko Hurley koskaan lähestynyt häntä seksuaalisessa tarkoituksessa.
“Ei niin että muistaisin.”
Abt kyseli tarkemmin ja Danny kertoi nukkuneensa Hurleyn sängyssä, mutta ei Hurleyn kanssa. Kun hän oli maannut sängyssä, Hurley oli nukkunut lattialla ja päinvastoin.
Pitikö poika mahdollisena, että hänen kaverinsa olisi pedofiili? Danny tunsi monia, jotka uskoivat näin. Hänestä itsestään ei kuitenkaan tuntunut siltä, että niin olisi.
Mikä on viimeinen asia, minkä muistat Hurleyn kotona tapahtuneen?
Danny oli juossut pakoon aulaan Hurleyn makuuhuoneesta, uskoen että mies jahtasi häntä takaa.
Tässä kyselytuokiossa Abt kertoi Dannylle, että olosuhteet, joissa hän oli ollut, “liittyivät usein seksiin tai huumeisiin”.
Kuulustelussa empineet vanhemmat ilmoittivat, että halusivat palkata pojalleen asianajajan.
Abtiin kommentiin seksistä ja huumeista, Danny vastasi: “It’s one of the two things you said and that’s all I’m saying.
(Se kuka osaa suomentaa tuon järjellisesti, nostakoon kätensä ylös.)
Abt tuumi, että Hurleylla ja Danielilla saattaisi olla seksuaalinen suhde. Sen takia hän ei voisi enää jututtaa Dannya aiheesta ennenkuin paikalle saataisiin asianajaja pojan vanhempien toiveen mukaisesti.
Ennenkuin Donna ja Terry olivat pyytäneet lakimiestä, Danielia oli pyydetty riisumaan vaatteensa ja hänet oli tutkittu vammojen varalta. Kyynärvarren syrjässä näkyi muutama tuore naarmu, samoin rintakehässä, ja nenässä näkyi hankauma. Muita vaurioita ei kirjattu.

Kun poliisi oli lähtenyt Duane Hurleyn kotiin sinä aamuna tutkimaan ilmoitusta häiriöstä, millaisena he tulkitsivat 8:46 saaneensa soiton, Dannya tutkittiin ja hoidettiin sairaalassa – ennenkuin Abt saapui kuulustelemaan nuorta.
Hurleyn kotinurkilla olleet poliisit näkivät vilauksen miehestä etuovella, lojumassa mahallaan lyhyen matkan päässä portaikosta. Kun he menivät sisään, heille selvisi, että tuo mies oli kuollut. Poliisit näkivät useita viiltoja hänen päässään ja ylävartalossaan. Hänen päässään oli niin syviä haavoja, että niistä välkkyi kalloa. Ruumiin vieressä lojui veitsi, joka oli verestä märkä. Mies oli luultavasti kaadettu ja häntä oli pistelty monta kertaa veitsellä. Verta oli töhriintynyt koko taloon: sitä oli aulan seinissä ja ovessa, olohuoneen seinissä ja sisäkatossa…

 

Keittiössä oli verinen jalanjälki ja veripisaroita oli aulan matossa.
Tutkivat poliisit menivät Hurleyn makuuhuoneeseen ja heidän sieraimiinsa pisti vahva pikkelsin haju. Lattialla, sängyn vieressä, oli iso tölkillinen vihannessalaattia. Sitä oli päätynyt lattialle ja vuodevaatteille, samoin kuin jotain mehunestettä, todennäköisesti pikkelsipurkista peräisin olevaa.

Johtava poliisi teki esiraportin, johon kirjoitti, että hyökkäys oli alkanut makuuhuoneesta ja pikkelsipurkkia oli mahdollisesti käytetty siinä. Muita sellaisia aseita tai “aseita” huoneessa ei ollut, että niillä olisi voitu aiheuttaa Hurleyn päävammat.

Dannyn isän soittamasta häkepuhelusta huolimatta, Pohjois-Ridgevillen poliisipäällikkö Richard D. Thomas sanoi, ettei heillä ollut vielä ketään nimettynä epäillyksi ja julkisti muutamia yksityiskohtia, jotka viittasivat selvästi henkirikokseen. Thomas sanoi Hurleyn kuoleman olevan vasta neljäs tai viides henkirikos, joka oli sattunut tässä hiljaisessa yhteisössä sen jälkeen kun hän liittyi Pohjois-Ridgevillen poliisivoimiin -79. Kun tutkijat ja rikospaikkatutkijat olivat alkaneet työnsä kotona, Thomas sanoi heidän haalivan “kookasta erää todisteita”, mutta kieltäytyi antamasta tarkempia tietoja sillä kertaa.
“On valtavasti syitä, joiden vuoksi emme paljasta asioita… vielä”, poliisipäällikkö sanoi. Hän lisäsi, että Hurley ja Danny olivat “tutustuneet toisiinsa, mutta eivät toistensa naapurustosta”.
Myöhemmin paljastettiin, että uhrin ja epäillyn ikäerosta johtuen tutkijat pitivät seksuaalista hyväksikäyttöä potentiaalisena, jopa todennäköisenä motiivina hyökätä Hurleyn kimppuun. Hurleyn talosta ei löytynyt pornolehtiä, liukasteita, eikä seksileluja, mutta he löysivät hänen koneeltaan noin 1500 pornokuvaa, jotka oli ladattu netistä. Joissain kuvissa esiintyi alaikäisiä poikia. Yksi tutkijoista todisti myöhemmin, että suurin osa pornosta oli kuitenkin laillista. Hurleyn koneella oli käyty homopornosivuilla, joista löytyi myös alaikäisiä poikia.

Uutiset Duane Hurleyn kuolemasta henkirikoksen uhrina luonnollisesti herättivät kauhua naapurustossa. Hurleyn ruumiin pois siirtäminen ei auttanut asiaa. Naapurit muisitvat Hurleyn mukavana miehenä ja olivat shokissa ajatuksesta, että joku tahtoi hänelle pahaa.

“Sain puhelun naapuriltani ja hän sanoi ‘katso edessä olevaan ikkunaasi’ ja siellä poliisi oli eristämässä hänen kotinsa aluetta ja kaikki ne poliisiautot”, sanoi yksi naapuri, joka kertoi nimekseen vain Denise. “Hän oli mahtava ihminen, hän oli rakas ystäväni ja naapurini, ja ajattelin paljon häntä. En vain voi uskoa, että näin kävi… Pelkään kuollaakseni… onko täällä naapurustossa juoksemassa vapaasti joku joka haluaa aiheuttaa harmia ihmisille? Sitä minä ihmettelen.”

Kukaan ei tietenkään siinä vaiheessa tiennyt, että poliisi oli jo kohdistanut epäilystä erääseen henkilöön: Daniel Kovarbasichiin.

“Minulla ei ole mitään ajatusta, kuka tämän olisi voinut tehdä ja miksi”, sanoi Ray Kleinsmith, toinen naapuri.
“Hän on todella suloinen kaveri”, sanoi toinen naapuri, Steve Bobulsky. “Lainasin häneltä työkaluja ja muuta, ja me puhuimme aina meidän nurmikoistamme yhdessä, mutta en tiedä mitä siellä talossa on tapahtunut… tämä on hiljainen naapurusto, salli minun sanoa.”
“Hän ottaisi paitansa pois jos ajattelisi sinun tarvitsevan sinua”, Denise lisäsi. “Hän oli todella kiva ihminen… Se satuttaa minua… Minun täytyy katsoa ikkunastani ulos ja nähdä hänen talonsa. Hän ei ole enää siellä ja se todella satuttaa.”
Naapurit kertoivat tutkijoille ja reporttereille, että Hurley asui yksin ja oli hyvin ylpeä laajasta autokokoelmastaan, joka hänellä oli autotallissaan.
Muut naapurit, sanoivat ihmetelleensä joskus, mitä oli tapahtunut Hurleyn kotona – erityisesti sen jälkeen kun uutisissa sanottiin, että Danny Kovarbasich oli yhdistetty kuolemaan. Puheet siitä, että Hurleyn mahdollisetsti oli pedofiili, alkoivat levitä, ja monet heittivät ilmaan kysymyksen, mikä oli tuonut hänen ja Dannyn elämät yhteen ja mikä oli aiheuttanut tällaisen väkivallan teon.
“Miksi 16-vuotias poika puukottasi aikuista miestä?” kysyi naapuri John Buckner. “Sitä voimme vain miettiä.”
“Se on huuhaata”, kommentoi Denise pedofiilihuhuja. “Silkkaa roskaa. Ei hän ollut sellainen mies.”

Vai oliko?

Duane Hurley asui yksin kaksikerroksisessa talossa Ronald Drivella, jossa oli myös kasvanut nuorimpana seitsemästä sisaruksesta. Hän oli asunut äitinsä kanssa ja pitänyt tästä huolta, kunnes äiti muutti vanhainkotiin vuonna 2008.
Hurleyn molemmat polvet oli leikattu, mikä selvästi rajoitti hänen liikkumistaan. Hän usein maksoi lähialueen nuorille, kun nämä tulivat auttamaan häntä kotitöissä.
Hurleyn tuttavien mukaan hän suhtautui intohimoisesti trooppisiin kaloihin ja pikkuautoihin. Vaikka hänen rahansa olivat tiukilla, hän oli antelias. Hänen ensisijaisiin etuihinsa kuului talo ja kaksi autoa: Corvette ja Prowler, jotka hän oli ostanut käteisellä parempina aikoina.

Kävi kuitenkin ilmi, että Hurley oli ollut vankilassa korruptiosta työskennellessään Avon Laken kaupungille, mikä sijaitsee 11 mailin päässä Pohjois-Ridgevillestä. Hänen roolinsa Avon Lakelle työskentelijänä oli auttaa rakennusten kunnossapitoa ja huoltoa työnjohtajana. Hurley oli myös vastuussa yhdyskuntapalveluun määrättyjen vankien työn valvonnasta ja hän auttoi kaupungin maiden kunnossapidossa. Monet pikkukriminaaleista ajoivat nurmikoita ja korjasivat roskia osana yhdyskuntapalveluaan. Osa Hurleyn työstä oli aikatauluttaa heidän työnsä tunnit ja päivät, huolehtia siitä että he ilmestyivät suorittamaan rangaistuksensa, arvioida heidän työnjälkensä ja raportoida sitä ylemmille tahoille – oikeuteen ja ehdonalaisvalvojille.

Hurley oli väitetysti ottanut lahjuksia rikollisilta, jotta nämä pääsisivät helpommalla, “saamalla näyttämään siltä, että he suorittaisivat yhdyskuntapalvelunsa asianmukaisesti”, niinkuin Lorain piirikunnan syyttäjä Gregory White asian ilmaisee. On myös väitetty, että hän olisi vastaanottanut käteistä noilta tuomituilta, jotta näiden ei tarvitsisi suorittaa työtään. Hurley tuomittiin syylliseksi lahjusen ottamisesta lokakuussa 2003, varkaudesta ja dokumenttien falsifioimisesta.
Hänet tuomittiin tammikuussa -04 Lorainin piirikunnassa 90 päiväksi vankilaan, 3 vuodeksi ehdolliseen, 200 tunniksi yhdyskuntapalveluun ja 100 dollarin sakkoihin.
Avon Lakessa työskennellessään Hurley oli myös valmentanut nuorten baseball-joukkuetta. Kukaan ei koskaan raportoinut, että hän olisi käyttäytynyt sopimattomasti valmentaessaan noita poikia.
Ennen kuolemaansa Hurley oli vetäytynyt eläkkeelle ja elänyt työkyvyttömyyseläkkeen varassa.

Lääketieteen tutkija tohtori Paul Matus suoritti ruumiinavauksen Hurleylle. Se viimeistäänkin vahvisti, että kyseessä oli henkirikos. Ja “väkivaltaisilla aikomuksilla” suoritettu. Hurleyn lukuisia vammoja listatessaan Matus sanoi raportissaan – josta hän myöhemmin oikeudessa todisti – että Hurleyta oli isketty päähän ja kasvoihin kolmesti tylpällä esineellä ja että yksi pään haavoista olisi voinut olla kuolettava. Tohtori Matus, joka tutki Hurleyn ruumiin myös rikospaikalla, kertoi kääntäneensä ruumiin ympäri ja havainneensa puukoniskun, joka oli ollut vähällä osua Hurleyta sydämeen. Uskoen, että Hurleyta oli puukotettu makuuhuoneessa, Matus antoi ymmärtää olevansa yllättynyt siitä, että Hurley olisi päässyt ylös päähän saamansa iskun jälkeen ja vielä päässyt etuoven alueella, jossa heitti henkensä.
Ilmeni, että Hurleyn päässä oleva haava, joka olisi saattanut – Matuksen mukaan – aiheuttaa hengitystien tukkeutumisen (respiratory failure), oli tehty kun hän oli kääntynyt hyökkääjästään.

Matus laski ainakin 55 puukoniskua Hurleyn kasvoista ja päästä. Jotkut iskut olivat rei’ittäneet elintärkeitä elimiä, kuten sydäntä, maksaa, keuhkoja ja munuaisia. Hän teki sellaisen huomion, etteivät monet puukoniskut olleet verisiä, mikä viittasi siihen, että Hurleyta oli puukotettu vielä sen jälkeen kun hän oli kuollut.
Matus huomasi, ettei ollut merkkejä siitä, että Hurley olisi tapellut hyökkääjäänsä vastaan – paitsi se, että hänen kyntensä oli katkennut. Muuten Hurley oli alistunut kohtaloonsa.


Rikospaikalta löytynyt veitsi
Dannya ei pidätetty välittömästi mistään rikoksesta. Päästyään pediatrisesta sairaalaasta, Danny pääsi käymään kotona ja viettämään siellä muutaman päivän elpyäkseen tammikuun 22. päivän aiheuttamasta traumasta. Koska hänen sydänentsyyminsä olivat olleet normaalia korkeammat, lääkärit pelkäsivät, että hän saisi sydänkohtauksen ja neuvoivat vanhempia olemaan järkyttämättä häntä tai yrittämästä keskustella kun hänet lähetettiin takaisin kotiin. Joka tapauksessa, kuukauden päästä Danny sai syytteet yhdestä murhasta, yhdestä törkeästä rikoksesta, yhdestä törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä hyökkäyksestä kuolettavalla aseella.
Asianajajansa kintereilleen Danny meni Lorainin piirikunnan Nuoriso Pidätys keskukseen vireillä olevan oikeudenkäynnin takia. Ohion lain mukaan murhasyytteet luettiin hänelle kuin aikuiselle.

Daniel Kovarbasich ja asianajaja Michael Stepanik

Olisi pitänyt merkitä, että törkeä pahoinpitely kuolettavan aseen kanssa oli perusta sille, että veistä oli käytetty hyökkäyksessä Hurleya vastaan, ja törkeä murhasyyte oli perusta sille, että Hurleyn kuolema sattui tapahtumaan hyökkäyksen aikana.
Syyttäjä suunnitteli väittävänsä, että Danny olisi voinut paeta Hurleyn kotoa koska tahansa keittiön ovesta taikka ulko-ovesta, jos olisi kokenut Hurleyn olevan uhka.

Puolustus päätti viivytellä valamiehettömässä oikeudenkäynnissä kunnes lautamiehet saapuisivat, sillä perusteella, että he määräisivät ehkä lyhyemmän tuomion Dannylle.
Dannylla oli kaksi asianajajaa: Jack Bradley ja Michael Stepanik, jotka myönsivät ehdottomasti, että Danny oli tappanut Duane Hurleyn, mutta väittivät, että lieventävät asianhaarat huomioon ottaen teko oli jotain lievempää kuin murha.
Puolutus asetti Dannyn todistusaitioon puolustamaan itse itseään, vakuuttamaan tuomaristo siitä, että hän oli seksuaalisen väkivallan uhri – siitä huolimatta, että oli sanonut tutkijoille, ettei Hurley ollut koskenut häneen sopimattomasti.
Kaiken voisi kiteyttää pisteeseen, että Lorain piirikunnan tuomari James Burge yrtti päättää oliko Danny Kovarbasich uhri vai murhaaja. Burgeolla oli 30 vuoden kokemus valamiehettömistä oikeudenkäynneistä, sekä siviili- että rikostapauksia, myös 5 tapausta, joissa oli annettu kuolemantuomio Lorain piirikunassa.

Kun syytteitä luettiin, monet Dannyn koulukaverit olivat järkyttyneitä ja epäuskoisia pidätyksestä sekä raskaista syytteistä, jotka oli häntä vastaan nostettu.
“En voi uskoa, että hän tekisi jotain sellaista”, sanoi naisopiskelija. “Ei vaikuta yhtään sellaiselta asialta, minkä hän olisi voinut tehdä… hän vain ajoi (Hurleyn) nurmikkoa ja vain kävelytti hänen koiraansa, pesi hänen autoaan.”

Ennen kun avauslausunnot olisi esitettäisiin puolustukselle, kukaan puolustuksesta, edes syyttäjä Michael Kinlin, ei tiennyt minkälainen tapaus tässä oikein oli vireillä. Hamuilivatko he lyhyempää tuomiota taposta tai kuolemantuottamuksesta? Vai voisivatko he laittaa sen itsepuolustuksen piikkiin – että Danny oli tappanut Hurleyn välttyäkseen raiskatuksi tulemisesta?

Kinlinin suurimmat ponnistukset Dannyn syyttämisessä olisivat osoittaa, ettei ollut todisteita Hurleyn provosoimisesta ja Danny oli väijyksistä hyökännyt Hurleyn kiimppuun, eikä Hurley ollut voinut puolustaa itseään.
Tutkijat olivat näyttäneet keittiöstä löytynyttä veristä jalanjälkeä, joka kuului Dannylle. Tämä voisi saada Kinlinin väittämään, että Danny oli ollut Hurleyn keittiössä ja olisi voinut päästä karkuun keittiön ovesta takapihalle.
Sensijaan viranomaiset olivat kehittäneet teorian siitä, että Danny oli tarttunut veitseen hyökätäkseen sillä Hurleyn kimppuun, joka sillä hetkellä lojui aulan lattialla etuoven vieressä.

Tuomari James Burge

Valamiehetön oikeudenkäynti ennen Lorain piirikunnan yhteistä oikeusjuttua tuomari James Burge, alkoi maanantaina huhtikuun 26. vuonna 2010 ja kesti vain muutamia päiviä.
(The bench trial before Lorain County Common Pleas Court Judge James Burge began on Monday, April 26, 2010, and would last only a few days.)

Lorain piirikunnan apulaissyyttäjä Mike Kinlin sanoi tuomarille, että Danny Kovarbasich oli väijynyt Hurleya ja huitaissut tätä 10 paunan painoisella vihannespurkilla.
Syyttäjä sanoi, että Danny juoksi keittiöön, nappasi veitsen, joka löytyi rikospaikalta ja puukotti Hurleya useita kertoja sen jälkeen kun hän – Hurley – oli kompuroinut makuuhuoneeltaan aulaan, päästen jollain ilveelle etuovelle, mistä hänet löydettiin.

“Tammikuun 22. -10 välikohtaus ei ollut itsepuolustusta”, Kinlin sanoi. “…fyysiset todisteet viittaavat puhtaasti ja selkeästi siihen, että uhria väijyttiin. Oletan puolustusterapeutin väittävän, että Duane yrtti raiskata Danielin, mutta tulette huomaamaan, ettei se ole totta… Voi olla, että syytetyn ja Hurleyn välillä oli meneillään jotain seksuaalista, mutta ei raiskausta.”

Kinlin kuvaili kuinka Hurley ryömi aulan etuovelle töhrien lattian verellä.
“Eteisen perällä väijyttiin taas. Ruumiilliset todisteet eivät valehtele. Niillä ei ole syytä valehdella.”
Kinlin väitti, ettei Hurleyta ollut tapettu itsepuolustukseksi, sillä pojalla ei ollut puolustautumisesta tulleita haavoja.
Hän sanoi, että Hurley oli katkaissut sormenkyntensä tappelussa kun hän oli yrittänyt raapia tai kynsiä Dannyn rintakehää.

Syyttäjä Michael Kinlin

Kinlinin mielestä Hurleyn murhalle oli paljon muita motiiveja. Kinlinin mukaan joku muu oli käyttänyt Hurleyn luottokorttia tappamiseen (at restaurant prior to his slaying)

“Yksi potentiaalinen motiivi hyökätä: kaksi päivää aikaisemmin joku käytti Hurleyn luottokorttia ja siellä oli kuittaus Golden Corralista”, Kinlin sanoi. “Mutta allekirjoitus ei ole Hurleyn. Duane, kuten tiedätte, on poissa ja kykenemätön kertomaan meille todellista motiivia… perustuen siihen mitä olette kuulleet todistajilta ja mitä todisteista on selvinnyt, pyydän teitä palaamaan syyllisen lausunnon kaikkiin neljään syytekohtaan.”

Puolustusasianajaja Jack Bradley oli eri mieltä: nuori Daniel oli seksuaalisen hyväksikäytön uhri ja oli tappanut Hurleyn lopettaakseen pahoinpitelyn. Bradley selitti kuinka Danny ja Hurley olivat tavanneet puistossa, jossa Hurley säännöllisesti ulkoilutti koiraa päästäkseen teinien juttusille.

“Tälläiset ihmiset kuin Duane T. Hurley tietävät mitä etsivät”, Bradley sanoi. “He etsivät sulhoa. Lapsiraukkaa, jonka perheellä ei ole paljon aikaa… jotakuta, jolle voisivat esitellä maailmansa ja Danny oli tällainen ihminen.”

Puolustusasianajaja Jack Bradley

Bradley selvensi, kuinka Danny ja Hurley olivat tulleet läheisimmiksi, Hurley alkoi kertomaan seksuaalisia vitsejä, jätti kylppärin oven auki mennessään kuselle ja näytti Dannylle pornoa – homopornoa ja materiaalia, joka saattoi olla lapsipornoa.

“Tämä saalistaja… tiesi että Danny voisi päästä käsiksi hänen tietokoneeseensa ja nähdä laitonta pornoa, jossa oli 13-16-vuotiaita poikia sukupuolisessa kontaktissa.”

Kun aikaa kului, ne kaksi alkoivat kosketella toisiaan genitaalialueilta ja edettiin seksiin. Bradley kertoi myös, että Hurley tykkäsi ottaa kuvia Dannysta.
“Dannyssa otetuista kuvista hän hyväili koiraa, (petting – en tiedä onko välttämättä seksuaalista toim.huom.), istuskeli sohvalla, mutta oli myös kuvia Dannysta nukkumassa. Vääristynessä maailmassaan Duane päätti, että tämä olisi hänen rakkautensa. Että Dannysta tulisi hänen poikaystävänsä… Tästä tulisi kundi, joka olisi hänen sulhonsa ja rakastajansa.”

Bradley kuvaili kuinka Hurley omisti “kivoja juttuja joista pojat pitävät”, kuten autoja, joita hän käytti kiihokkeina, ja rahaa ja lahjoja, joilla taivutteli Dannya suostumaan seksuaalisiin palveluksiin.

“Tämä ei ole jotain mitä tapahtuu yhdessä yössä”, hän sanoi. “Tämä touhu jatkui ja jatkui, eikä jokaisen lapsen ole sitä helppo myöntää. Ei ole helppoa mennä sanomaan poliisille ‘Joo, olin sukupuolisessa suhteessa Duane T. Hurleyn kanssa’. Joten kun poliisi jututti häntä, hän kertonut mitään.”

Avauslausuntoa jatkaessaan Bradley sanoi viimeisimmän Hurleyn ja Danielin välisen seksuaalisen kohtaamisen sattuneen kaksi viikkoa ennen Hurleyn väkivaltaista kuolemaa. Danny oli nukkunut sohvalla, kertoi Bradley, kun Hurley alkoi harrastaa seksiä hänen kanssaan. Danny teeskenteli olevansa yhä unessa. Bradley antoi ymmärtää Dannyn suostuneen seksiin siksi, koska Duane osti hänelle asioita, joita hänen vanhempansa eivät voineet ostaa.

Kuten muistanette, Danny oli suunnitellut tyttöystävälleen romanttista illallista, kiinalaisessa ravintolassa, ja aikoi ojentaa tälle kukkia ja sanoa “rakastan sinua”. Danny kertoi näistä aatoksistaan Duanelle. Ja pyysi tätä tukemaan suunnitelmaa antamalla vähän kahisevaa, rikkaan perheen poika kun ei ollut.
“Mutta maksat sitten takaisin”, Bradley kertoi Hurleyn sanoneen Dannylle. “Ja tässä vaiheessa Danny tiesi, mitä Hurley tarkoitti… hän otti pikkelsipurkin ja iski sillä Duanea päähän ja näin siksi, mitä Duane oli hänelle tehnyt ja mitä Duane aikoi tehdä hänelle uudestaan.”
(Ellei merkitys välittynyt, Bradleyn mukaan mustasukkainen Duane siis tahtoi seksuaalisia korvauksia, toim. huom.)

Etsiviltä ja lääketieteen tutkijoilta todistajanlausuntoa seurannut Daniel Kovarbasich oli laitettu todistajanaitioon omassa puolustukssessaan. Daniel selitti, kuinka hänen ja Hurleyn suhde oli alkanut platonisena, mutta muuttunut jollain tapaa seksuaaliseksi. Hän oli ollut vain 12- tai 13-vuotias tavatessaan Hurleyn ensi kertaa. Hurley oli ollut kävelyttämässä Tanneria ja Danny oli pysähtynyt taputtamaan eläintä. Oletettavasti mies oli pyytänyt häntä katsomaan vähän aikaa koiran perään ja myöhemmin maksanut hänelle kolmekymppiä vaivan palkaksi. Vaikuttuneena helposta tavasta ansaita taskurahaa, ei Danny jahkaillut ruveta vanhan miehen kaveriksi.

Kun he tutustuivat toisiinsa syvemmin, Duane otti tavaksi kutsua Dannya kotiinsa tekemään joitain kotitöitä, joista myös maksoi. Danny toisti Duanen olleen hänelle “kuin isoisä” ja tapasi myös pojan perheen. Duane kutsuttiin heille viettämään lomia, kuten myös Pääsiäistä, Kiitospäivää ja Joulua. Aikanaan Hurley alkoi viedä Dannya ulos syömään, shoppailemaan ja antoi teinin välillä ajaa hänen autollaan. Danny kertoi naapuruston poikien ihailleen Duanen kahta urheiluautoa.
Suhde sai dramaattisen käänteen, kun Danny täytti 15. Hurley alkoi puhua hänelle seksuaalisia asioita… hän saattoi kysyä, kuinka monella eri tavalla Danny osasi sanoa penis. Ja se puheet kävivät vain intensiivisemmiksi. Jos Danny pyysi saada ajaa yhtä Hurleyn autoista, mies pyysi ensin nähdä teinin peniksen ja sitten saada koskea sitä.
He hyväilivät toisiaan. Ja masturboivat. Vastauksena asianajajan kysymykseen Danny kertoi, ettei hän muistanut, ejakuloiko hän näiden masturbointisessioiden aikana.

Asianajaja Bradley”, Burge pisti väliin, “olen tullut siihen tulokseen, että jos herra Hurley olisi pahoinpidellyt 15:n ikäistä Dannya, ja kosketellut häntä, oli poika sitten ejakuloinut tahi ei, siitä olisi joku todistaja.”

Ei ollut selvää, oliko tuomari Burge tarkoittanut kommenttinsa varoitukseksi vai ei, mutta Dannyn todistuksesta tuli nopeasti raflaavampi.
Yksi asia, jota häneltä kysyttiin, oli, miksei hän kertonut vanhemmilleen pahoinpitelystä.

“Hän osti minulle tavaraa”, Danny sanoi. “Jos vanhempani olisivat tieneet sen, he eivät olisi päästäneet minua hänen luokseen.” Teini kuvaili, kuinka suhde muutti muotoaan ja he alkoivat masturboida toisiaan ja lopulta harrastaa oraaliseksiä. Hänen oli vaikea selittää, miksi hän oli siihen ruvennut.
“En oikein tiedä. Kun halusin ajaa Corvettea, hän sanoi ‘tiedät mitä se tarkoittaa. Isompia leluja, isompia juttuja.'”

Kun Bradley uteli lisää, Danny kertoi heidän harrastaneen jopa anaaliseksiä. Hän myönsi antaneensa Hurleyn työntyä sisäänsä kolmesti ja kertoi työntäneensä itsensä Hurleyn sisään kahdesti. Viimeksi anaaliseksiä oli harrastettu arviolta kaksi viikkoa ennen Hurleyn kuolemaan.
Poliisi ei ollut löytänyt seksileluja eikä liukuvoiteita Hurleyn tavaroista. Bradey kysyi Dannylta, käyttikö hän liukastinta. Danny vastasi, että he olivat käyttäneet heidän “sylkeään”.

Danny seltti, kuinka Hurley odotti saavansa seksiä, jos auttaisi häntä järjestämään pienet vuosipäiväjuhlat tyttöystävälleen – Daniel ja Katie olivat pian olleet yhdessä vuoden. Pojan perheellä kun ylimääräistä rahaa yksinkertaisesti ollut.
Danny selitti, ettei halunnut seksiä Hurleyn kanssa ja että oli myös kertonut sen tälle. Hän ei kuitenkaan helposti löytänyt sanoja selittääkseen, miksi seksisuhde Hurleyn kanssa oli jatkunut.

“Kerroin hänelle, etten pitänyt siitä. Jostain syystä tein sen silti useita kertoja. En halunnut tehdä sitä enää. Yritin selittää sitä ja lopettaa sen.”

Sen jälkeen kun Danny oli lakannut tapaamasta Hurleya, tuo mies ilmestyi Dannyn kotitalolle tai soitteli tälle puhelimella. Danny kertoi kokeneensa, että häntä painostettiin menemään Hurleylle – hän nimittäin ei raaskinut sanoa perheelleen, ettei halunnut enää niin tehdä.

Danny todisti, että oli puhunut Hurleyn kanssa tammikuun 21.:n päivän iltana, jolloin Hurley oli sanonut, ettei hänen tarvitsisi mennä kouluun. Hurley oletettavasti kertoi myös, että auttaisi taloudellisesti juhlan järjestämisessä. Danny kertoi, ettei halunnut enää harrastaa seksiä Hurleyn kanssa. Mies suostui siihen, myös siinä tapauksessa, että Danny ja Katie joskus eroaisivat.
Danny olisi halunnut uskoa Hurleya, mutta hänestä tuntui, että mies olisi silti tahtonut häneltä seksiä.

Kun Danny oli jätetty Hurleyn kotiin seuraavana aamuna, he alkoivat puhua noista pienistä kekkereistä. Dannyn todistuksen mukaan Hurley käveli olohuoneesta makuuhuoneeseen. Danny ei halunnut mennä makuuhuoneeseen, mutta meni silti – omien sanojensa mukaan käyttääkseen tietokonetta. Epäonnekseen hän ei päässyt nettiin ja oli alkanut puhua juhlasta ennenkuin sulki tietokoneen.

“Hän aloitti sanomalla ‘haluat tätä tyttöystävällesi. Luuletko, että autan sinua saamatta vastapalvelusta?'” Danny sanoi. “Halusin vain viettää viikonlopun kaksin tyttöystäväni kanssa. Aloin miettiä, kuinka selittäisin sen hänelle. Näin hänen ilmeensä, ja tiesin.”
“Mitä tämä ilme tarkoitti sinulle?” Bradley kysyi.
“Hän aikoi harrastaa seksiä kanssani. Enkä halunnut tehdä niin enää. Löin häntä pikkelsipurkilla.”

Nuori tappaja

Danny ei muistanut iskeneensä Hurley pikkelsipurkilla kolmea kertaa kuten tohtori Matus uskoi hänen tehneen. Ensiksi hän sanoi heittäneensä pikkelsipurkin Hurleyn päähän.
“Muistan olleeni suunniltani, ottaneeni sen ja läimäytteeni häntä sillä takaraivoon.”

Kun Hurley sanoi “Mitä tuo oli?”, Danny oli ottanut taskussaan kantamansa veitsen – lahja Hurleylta – ja puukottanut. Danny kertoi, että veitsi oli hajonnut siinä mytäkässä ja hän oli mennyt keittiöön hakemaan uuden. Sillä aikaa Hurley oli kömpinyt aulan läpi lähelle etuovea.

“Hän jotenkin ryömi sinne vatsallaan”, Danny sanoi. “Sitten puukotin häntä keittiöveitsellä. Luulen, että iskin häntä 17 kertaa – tai 53. Se tapahtui nopeasti.”

Danny sanoi kunnostaneensa Hurleylta aikaisemmin saaneensa taskuveitsen ja pudotti sen viemäriin lähellä Hurleyn kotia. Sitten hän soitti isälleen.

Kun Bradley kysyi, miksei hän ollut kertonut poliisille suhteesta Hurleyn kanssa, hän selitti olleensa “peloissaan” ja että asia oli “häpeällinen.”

Oli kirjattu, että oikeudenkäynnin kriittisellä hetkellä poliisi ei ollut selvillä Dannyn aiemmasta todistuksesta, eikä Bradleyn avauslausunnosta, joiden mukaan kahta veistä oli käytetty Hurleyn pahoinpitelyssä. Sen seurauksena tutkijat lähtivät etsimään viemäriä oikeudenkäynnin tauolla, ja löysivät veitsen. Syyttäjä otti sen todistusaineistoksi.

Ristikuulustelu aikana Kinlin kyseli Dannylta taskuveitsestä. Poika kertoi puukottaneensa Hurleya sillä rintaan ja kasvoihin. Hän ei ollut suunnittellut tuikkaavansa Hurleya sillä, eikä siis ottanut sitä varta vasten tappamiseen.

Kinlin halusi kuulla tarkemmin “ilmeestä”, jonka Hurley oli suonut hänelle sinä aamuna.
“En osaa kuvailla”, hän sanoi. “Se on se ilme, mistä tiesin, että hän halusi seksuaalisia asioita.”

Danny myönsi, että meni makuuhuoneeseen ilman että kukaan sinne häntä pakotti ja ettei Hurley tiennyt, että hänen kimppuunsa hyökättäisiin vihannessalaatilla. Danny kertoi auliisti syyttäjälle, että oli potkinut Hurley naamaan ja takaraivoon kun tämä oli ollut lattialla, ja tunnusti että olisi voinut paeta etuovesta tai keittiön ovesta. Hän kertoi, ettei hänen mieleensäkään ollut tullut lähteä.

“Oletko pahoillasi tapahtuneesta?” Kinlin kysyi.
“Vähäsen”, Danny vastasi. “Tapoin miehen.”

“Jälkeenpäin ajateltuna sinun olisi pitänyt juosta ulos taka- tai etuovesta”, Kinlin sanoi.
“Jälkeenpäin ajateltuna minun ei olisi koskaan pitänyt mennä siihen taloon”, Danny sanoi.

Huhtikuun 29. -10, torstaina, harkittuaan koko 90 minuuttisen lounastauon ajan tuomari Burge julisti Daniel Kovarbasichin syylliseksi vapaaehtoiseen kuolemantuottamukseen ja raskauttavaan pahoinpitelyyn. Hän asetti tuomiopäivän torstaille, elokuun 12:lle.
Dannyn tuomio voisi olla mitä vain ehdollisesta 10 vuoden ehdottomaan rangaistukseen.

Burge lausui, että jokainen osatekijä todisti Dannya vastaan, mutta lisäsi, että puolustus oli myös todistanut asiassa olevan lieventäviä asianhaaroja.

4.4.-10 Kinlin haki “rangaistusmuistionsa” ja pyysi, että tuomari tuomitsisi Dannyn 10 vuodeksi, koska Hurleyn kuolema oli “katala ja hirvittävä.”

“Hurleylla ei ollut puolustautumisesta aiheutuneita haavoja”, Kinlin kirjoitti. “Hän ei tiennyt, mikä oli tuleva. (Syytetty) ansaitsisi pitkän linnatuomion, jotta yhteiskunta säästyisi hänen vihaltaan ja pitelemättömältä raivoltaan. Esiin tulleet herra Hurleyn seksuaaliset teot Dannyn kanssa, eivät oikeuta (Dannyn) brutaalia tekoa.”

13. heinäkuuta -10 yhteinen puolustusterapeutti Michael Stepanik ilmoitti, että hän ja Jack Bradley halusivat varmistaa Dannyn saavan oikeudenmukaisen rangaistuksen.

“Kaikki tietävät Danielin tarinan”, Stepanik totesi. “Niin kauan, hän on ollut eristyksissä, mikä ei olisi sama kuin jos hänet laitettaisiin vankilaan. Hän olisi sananmukaisesti poika miesten keskellä. Vankila on varattu ihmisille, joilla on väkivaltainen menneisyys, ihmisille, joilla on ollut paljon ongelmia. Se olisi epäterveellinen ympäristö Danielille. Me ymmärrämme, mitä laki sanoo – ja aiomme pitää huolen, että hän pääsee sinne minne hän kuuluu.”

Elokuun 12., 2010, Lorain piirikunnan tuomari James Burge tuomitsi Daniel Kovarbasichin 5 vuodeksi ehodolliseen Duane Hurleyn tappamisesta. Burge käski Danielin suorittaa lukion loppuun ja hankkia ajokortin ollessaan koevapaudessa, ja sinä aikana hän olisi “tarkan silmälläpidon” kohteena.
Hän sai viipyä Lorainin piirikunnan vankilassa kunnes oikeus löytäisi hänelle sopivan kuntouttamisohjelman.

Tarina päättyi tähän – onnellisemmin kuin odotin.

 

//Crime librarystä sain ilmoituksen, että Daniel Kovarbasich on vapautunut vankilassa istuttuaan 16 kuukautta ja on nyt kotiarestissa.

Ja sinne on ilmestynyt lisää juttua aiheesta. :) Kuten aikaisemmin totesin, hän sai 5 vuotta ehdollista, mutta hänen piti jäädä Lorainin piirikunnan vankilaan siihen asti, että oikeus löytäisi hänelle sopivan kuntoutusohjelman.

Tuomio ja Oprah

Kaksi kuukautta tuomionsa jälkeen Danielin annettiin matkustaa Chicagoon perheensä ja ehdonalaisvalvojansa kanssa päästäkseen The Opray Winfrey Showhun. Suositun tv-sarjan osa kertoi seksuaalisesti pahoinpidellyistä lapsista, jotka olivat nousseet hyväksikäyttäjiään vastaan ja siinä oli muitakin vieraita Kovarbasichin perheen lisäksi.
Lorain piirikunnan tuomari James Burge – sama mies, joka oli tuominnut hänet taposta ja raskauttavasta pahoinpitelystä – antoi suostumuksensa tälle matkalle.

“Jos voimme ehkäistä yhden pahoinpitelytapauksen ja yhden kauhean kuoleman, julkinen tiedotus on sen arvoinen”, Burge sanoi päätöksestään sallia Dannyn mennä ohjelmaan.

Danielin asianajajan Michael Stepanikin mukaan ohjelman ohjelman tarkoitus oli näyttää inhimmillisyyden puoli hyvin erikoisessa tapauksessa.

“Tämä on tapa varoittaa lapsia sellaisten olosuhteiden vaarallisuudesta,” Stepanik on sanonut. “Kuten tuomari Burge sitä kuvaili, tämä on julkinen tiedotus.”

Oprahin jakso keskittyi siihen karseaan prosessiin, kuinka Hurley oli rakentanut luottamuksen Dannyn ja hänen perheensä välille ja kuinka Danny oli napsahtanut ja paiskonut miestä pikkelsipurkilla ja puukottanut 55 kertaa.

“Tuntuuko sinusta, että rangaistus oli reilu?”, Oprah kysyi.
“Kyllä tuntuu”, hän vastasi.

Oprah kysyi Dannylta myös mitä tämä ehkä tahtoisi sanoa muille pahoinpidellyille lapsille, jotka hautoivat samanlaisia tunteita mielessään kuin hän oli hautonut.

Oprah Winfrey

“Teidän pitää tulla esiin ja sanoa jotain, koska se ei ole teidän vikanne. Kukaan ei tule syyttämään teitä”, hän sanoi. “Minusta ei tunnu hienolta, että tapoin jonkun. Tiedän, että se on väärin. Minusta tuntuu vapauttavalta, koska kaikki on nyt takana päin, mutta tuntuu minusta silti pahalta.”

Jakso näytettiin tv:stä maanantaina, lokakuun 18. päivä vuonna 2010.

Uhkaus puukottaa vartijaa

Daniel Kovarbasich

Vuoden 2011 tammikuussa Daniel Kovarbasich ja hänen sellikaverinsa olivat tutkinnan alla, kun heidän väitettiin puukottaneen Lorainin piirikunnan vangin vartijaa. Vanginvartijan raportin mukaan Danny ja tämä toinen vanki kiljuivat vanginvartija T.J. Collinsille, joka käski heitä olemaan hiljaa. Kun he eivät siihen suostuneet, toinen vanginvartija käänsi sisäpuhelimen päälle ja kuuli Dannyn ja hänen sellitoverinsa lyövän vartijaa.
Vanginvartija kuuli Dannyn sanovan myös “Jos olisi puukko, puukottaisin [häntä]”. Toisen vangin, joka oli myös nuori mies, kuultiin uhkailevan käyttää veistä vanginvartijoita vastaan.

Poikien selli tutkittiin tämän jälkeen, eikä mitään todisteita puukon olemassaolosta löytynyt, mutta vartijat löysivät kaksi kynää, jotka oli liimattu toisiinsa niin että niitä mahdollisesti aiottiin käyttää aseena.

“He olivat äänekkäitä ja hän käski heitä olemaan hiljaa ja istumaan alas”, sheriffin komisario Jack Hammond sanoi.

“Virkailija seurasi keskusteluja sellissä, joten hän painoi nappia kuullakseen alueelle, jossa nuo kaksi alaikäistä olivat.
Kovarbasich sanoi jotan sellaista kuin ‘jos se tyyppi tulee tänne, potkaisen sitä persauksiin. Jos olisi jotain millä puukottaa, puukottaisin vanhaa [kirosana]…’ Meillä käy näitä juttuja kaiken aikaa… Meidän täytyy seurata, kuka sanoo noin ja miksi he sanovat niin… meillä on nauhalla Kovarbasichin tekemä uhkaus… me syynätään ne kaikki… ottaen huomioon Danielin historian ja sen, miksi hän on joutunut vankilaan, me todella tutkimme uhkausta. Otimme sen hyvin vakavasti.”

Danny oli tarkoitus siirtää Akronin vankilaan edellisenä päivänä, mutta siirtoa ei sitten tehtykään, ja hän jäi piirikunnan vankilaan. Näin osittain siksi, että oikeuden oli vaikea löytää kotihoito-ohjelmaa, johon Danny hyväksyttäisiin enää sen jälkeen kun hän oli väkivaltaisesti surmannut toisen ihmisen.

“Nuoret ihmiset sanovat joskus asioita, joita eivät todella tarkoita”, Jack Bradley, Dannyn toinen asianajaja sanoi.

Rikkomus koevapaudessa

Sheriffin ylikonstaapelin Donald Barkerin mukaan yhteen liimatut kynät, jotka löydettiin Dannyn & sellikaverin häkistä, olivat kumpikin yli 6 tuumaa pitkät. Ne kuuluivat luultavasti tälle toiselle, nimeltä mainitsemattomalle nuorelle miehelle.

Kumpikin teini kielsi hyökkänneensä kyseisen vartijan kimppuun tai kenenkään muunkaan, ja he väittivät “vain kujeilevansa”, kertoi Hammond.

Kynän terä

Välikohtauksen vuoksi Danny ja hänen sellitoverinsa todettiin syylliseksi vankilan toiminnan häiritsemiseen, vartijalle niskoitteluun, vanginvartijan uhkailemiseen ja kielletyn tavaran hallussapitoon. Etuoikeudet (privileges) kumottiin ja kummallekin annettiin eristystä 40 päivää. Vanginvartijat veivät tapaukseen eteenpäin syyttäjille. He suosittelivat, että poikia vastaan nostettaisiin syytteet pelottelusta ja Danny saisi erikseen syytteen todisteiden peukaloinnista. Syytteiden peukalointi rikkomus lähti kahdesta kynästä, jotka oli liimattu toisiinsa partavaahtötölkistä peräisin olevalla sulatetulla muovilla.
Kynät olivat alkujaan lyhyitä, sellaiset 3 tuuman pituiset, samanlaisia mitä golfin pelaajat käyttävät.

“Daniel myönsi, että hänellä oli kaksi yhteen liimattua kynää hallussaan, mutta hän repi ne toisistaan ennen kuin ne voitaisiin löytää”, Hammond sanoi.

Danny myös oletettavasti tunnusti liimanneensa kynät toisiinsa ja sitten irrottaneensa ne toisistaan.

Bradley sanoi, ettei hänellä ollut ongelmaa sen seikan kanssa, että Danny ansaitsi rangaistuksen vankilan sääntöjen rikkomisesta. Hän sanoi, ettei kuitenkaan uskonut tällä vartijoiden kiusaamisella olevan mitään tekemistä Hurleyn tappamisen kanssa.

“Minä luulen, että heitä on kuritettu tarpeeksi, ja tätä tapahtuu piirikunnan jokaisessa vankilassa viikoittain”, Bradley tuumasi. “Kun nuo kynät käyvät aika lyhyiksi, on melko tavallista, että ne teipataan toisiinsa, jotta sinulla on jotain millä kirjoittaa.”

Ohion koevapaus viranomainen pyysi Lorainin piirikunnan päättämään että Danny oli rikkonut koevapautensa sääntöjä. (The Ohio Adult Parole Authority asked the Lorain County Common Pleas Court to rule that Danny had violated the terms of his probation with regard to the jail incident.)

Koevapaus kuuleminen

Lauantaina, 26. maaliskuuta 2011, kärsittyään rangaistukset vankilan sääntöjen rikkomisesta, Danny pääsi vankilasta toviksi, mutta ei suinkaan huvittelemaan, vaan osallistuakseen isoäitinsä hautajaisiin. Tuomari Burgen luvalla hän pääsi sinä päivänä vanhempiensa huostaan aamuyhdeksästä kello 17:00 saakka.

15. huhtikuuta 2011 pidettiin kuuleminen väitetyistä rikkomuksista: puukkokommenteista ja kynistä, ja Danny todettiin syylliseksi koevapautensa sääntöjen rikkomiseen.
Tuomari Burge oli armollinen, eikä kokenut Dannyn ansaitsevan lisärangaistusta kotiarestin ja 5 vuoden ehdollisensa lisäksi, vaikka syyttäjä olisikin halunnut häntä vielä kurittaa. Ja Lorainin piirikunnan aikuiskoevapauslautakunnalta tuli ehdotus, että hänet lähetettäisiin vankilaan.
Lorainin piirikunnan apulaissyyttäjä Tony Cillo myös väitti tuloksettomasti, että kynien liimaaminen “jotta niitä voitaisiin käyttä aseena” oli ehdottomasti vankilan sääntöjen vastaista.

“[Vankilan kynät] ovat tarkoituksella tehty hyvin pieniksi, joten ne ovat kömpelöitä, mutta nämä ovat hyvin vahvoja, jotta ne olisivat pidempiä ja niitä voitaisiin käyttää puukottamiseen”, Cillo on sanonut tuomarille. “Mutta mikä hämmentävintä, otettaessa huomioon syytetyn historia, oli se, ase oli olemassa ja hän puhui aseen käyttämisestä.”

Burge sanoi, että työskennellessään puolustusasianajajana, jotkut asiakkaat kertoivat tekevänsä kynilleen jotain samanlaista tehdäkseen ne pidemmiksi, jotta niillä olisi helpompi kirjoittaa.

“Daniel teki niin kynillä, kuten kaikki muutkin tekevät”, Stepanik sanoi. “En sano, että tämä on oikein. Se oli vastoin ohjesääntöjä, ja hän rikkoi sääntöjä.”

Kotiaresti

Vietettyään 16 kuukautta Lorainin piirikunnan vankilassa, Danny Kovarbasich vapautettiin sunnuntaiaamuna 8. toukokuuta 2011. Hänet vietiin vanhempiensa kotiin kotiarestiin tuomari Burgen käskystä. Häntä on pyydetty pitämään monitoriseurantajärjestelmää yllään ja hän saa lähteä talosta vain tavatakseen asianajajiaan tai mennääkseen testeihin ja määrittelyihin, joiden jälkeen hän voi ehkä päästä kotihoitoon.
Uskotaan, että psykologisella ja kasvatuksellisella testaamisella saadaan aikaan parempia tuloksia kuin vankilaan laittamisella.

Daniel Kovarbasich

“Tämä ei ole juhlahetki, tämä ei ole hänelle kotiinpaluu”, Stepanik kertoi The Chronicle-Telegram-sanomalehden toimittajalle. “Tämä on siirto hoitavaan laitokseen. Hänellä on vielä pitkä matka kuljettavanaan… asiantuntevat eivät usko, että laitokseen laitokseen laittamisella saadaan parhaimpia tuloksi… hän ei ole vain menossa kotiin nauttimaan elämästä ja ottamaan rennosti lopun elämäänsä.”

Burge määräsi, että aina kun Danny lähti kotoa, hänen piti mennä lyhintä reittiä määränpäähän ja takaisin kotiinsa ja vähintään toisen vanhemman piti olla mukana. Jos hän rikkoisi tätä sääntöä, hän voisi saada 10 vuotta ehdotonta vankeutta.

Dannyn saattaminen kotihoidon piiriin on osoittautunut oletettua vaikeammiksi. Hänen rikoksensa väkivaltainen laatu ja rahalliset vaikeudet ovat este.

“Me olemme yrittäneet etsiä sijoituspaikkaa tälle kakaralle siitä asti kun tuomitsin hänet, ja meillä on ehkä ollut vähän tuuria”, Burge kertoi toimittajalle selittelemättä asioita sen tarkemmin.

“Olen varma, että hänen vanhempansa ovat onnellisia nähdessään poikansa kasvokkain”, Stepanik sanoi. “Vankilassa heillä oli vain videomonitorit, joten he eivät ole nähneet poikaansa kasvokkain hetkeen.”

Samaan aikaan tuomari ja Dannyn asianajajat pysyvät “varovaisen optimistisina” siitä, vastaanotettaisiinko hänet hoitolaitokseen – mihin instituutioon tarkalleen ottaen, sitä ei tiedetä.
Stepanikin mukaan paikkaa hoitavaan laitokseen odotetaan kuukauden sisällä.

Reaktio Dannyn vapauttamiseen vankilasta

Duane Hurley, joka on siirtynyt ajasta ikuisuuteen

Duane Hurleyn naapurit olivat shokissa saatuaan tietää, että Danny Kovarbasich oli päässyt vankilasta. Useat ihmiset, mukaan lukien Hurleyn ystävät, eivät usko syytteitä hyväksikäytöstä ja Hurleyn perhe sanoo, ettei hän ole pedofiili. Hurleyn taustoja on tutkittu intensiivisesti ja hänen elämäänsä selvitelty useiden vuosikymmenten ajalta, ja tutkijat sanovat, että ainoa todiste seksuaalisesta suhteesta Dannyn ja Hurleyn välillä ovat Dannyn omat väitteet. Kukaan muu ei ole esittänyt Hurleysta vastaavanlaisia syytöksiä. Hurleyn tietokoneelta löytyneestä lapsipornosta voi päätellä jotain, mutta se ei todista Dannyn seksuaalistä hyväksikäyttöä. Jotkut Hurleyn ystävistä uskovat Dannyn saaneen vapaan kulkuluvan (free pass) teostaan vakavuudesta huolimatta.
(Free pass voisi kai olla myös ilmainen passi. Mutta kun Danielilla on tuo kotiaresti, niin arvelen sen tässä yhteydessä tarkoittavan oikeutta liikkua vapaasti.)

“Olin järkyttynyt, koska tämä on uskomatonta”, Ray Kleinsmith sanoi Fox 8:n uutistoimittajalle. “Miten näin on käynyt? Siis, joku on tappanut ihmisen sillä tavalla ja vain kävelee vapaaksi melkein heti… jos minulta kysytään, hänet pitäisi lukita iäksi.”

“Jos joku sanoo, että vangitseminen kahdeksi vuodeksi sekä lukitseminen hoitolaitokseen, intensiiviseen hoitolaitokseen, on vapaa kulkulupa, en välttämättä ole samaa mieltä”, Stepanik sanoi. “Tarkoitan, hän kävi läpi jotain hirvittävää, hän teki jotain hirvittävää, joten mitä me teemme? Emme voi vain heittää häntä pois… Hän on yhä lapsi, vaikka laki sanookin, että hän on aikuinen. Hän ei halunnut myöntää, mitä hänelle oli tapahtunut, mutta lopulta hänen täytyi.”

Lorainin piirikunnan apulaissyyttäjän Tony Cillon mukaan syyttäjien toimisto ei ollut tietoinen tuomarin päätöksestä vapauttaa Danny ennen kuin he kuulivat siitä medialta. Hän sanoi, ettei syyttäjien toimisto antanut siitä mitään tietoa ennen kuin tuomari oli tehnyt päätöksensä. (He said the prosecutor’s office did not provide any input about it prior to the judge making his decision.)
Cillo on kieltäytynyt sanomasta asiasta mitään muuta.

Syyttäjät ovat protestoineet Burgen alunperin asettamaa tuomiota vastaan – viiden vuoden ehdollista – ja ovat tehneet vetoomuksia, jotka eivät ole toteutuneet. Samaten Pohjois Ridgevillen poliisipäällikkö Richard Thomas pitää Burgea liian löysänä.
“Minusta tuomio oli törkeän riittämätön siitä, mitä nuori mies teki.”

Burgen tuomion mukaisesti Danny voi vapautua hoidosta kun hän täyttää 21.

Leave a comment

Filed under Alaikäisten tekemät murhat

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s