Steven Beard, eläkkeelle vetäytynyt television johtohenkilö, hätkähti hereille lokakuun toisena päivänä vuonna 1999, huomatakseen sisuksiensa lojuvan siinä missä pitäisi olla hänen vatsansa.
Hereillä, mutta hyvin ymmällään hän otti puhelimensa yöpöydältään ja soitti 911:n.
Steven Beard
“Tarvitsen ambulanssin”, 75-vuotias Beard sanoi. “Suoleni ovat hypänneet ulos vatsalaukustani. Ne ovat lentäneet ulos – juu ne ovat lentäneet ulos vatsalaukustani. Ne on mahani päällä.”
“OK”, sanoi hätäkeskuspäivystäjä. “Ne ovat mahasi päällä?”
“Minuun sattuu kamalasti.”
“Miten tämä tapahtui?”
“Se vain tapahtui. Heräsin äsken. Heräsin ihan äsken.”
Seuraavan lyhyen sananvaihdon jälkeen päivystäjä totesi: “Minun on hyvin vaikea tajuta, mitä on tapahtunut.”
Niin oli Beardinkin.
“En tiedä mitä on tapahtunut. Näin ei ole käynyt koskaan ennen.”
Apulaissheriffien ja ambulanssin kiitäessä paikalle, Beard kysyi päivystäjältä, soittaisiko tämä hänen nuorelle vaimolleen, Celestelle, joka oli nukkumassa 5300 neliöjalan kokoisen kartanon toisessa siivessä, hintavassa Toro Canyonissa läntisessä Austinissa.
Mutta kilisevä puhelin ei saanut Celesteä heräämään.
Talo oli tiukasti lukittu kun apu Beardille saapui. Pelastajat tiirailivat ikkunoista ennenkuin huomasivat verta valuvan Beardin makaavan sängyllä. He hajottivat sisäpihan oven päästäkseen sisään.
EMS:n henkilökunta hoitivat haavan ja arvelivat viiltohaavan olevan epäonnistuneen kohjuleikkauksen seurausta.
Mutta kun he nostivat 300 paunaista (136,3 kiloa) miestä paareille, Travis piirikunnan apulaissheriffi Russell Thompson löysi makuuhuoneen lattialta jotain, mikä selitti miksi Beardin suolet olivat lentäneet ulos. Se oli 20-kaliiperinen haulikko, jolla oli vast’ikään ammuttu.
Beard lennätettiin helikopterilla Brackenridgen sairaalaan Austinissa.
Celeste Beard
Hänen vaimonsa ja teini-ikäiset tyttärensä, kaksoset, jotka Beard oli hiljattain adoptoinut, seurasivat häntä ambulanssilla sairaalaan. Tyttöjen poikaystävät liittyivät seuraan ja niin viisi ihmistä odotti, mitä tuleman piti.
Paul Knight, sheriffin tutkija, oli lähetetty sairaalaan kuulostelemaan heitä. Hän kysyi sen kysymyksen, mikä henkirikostutkijan pitää aina kysyä ratkaisemattoman väkivaltateon äärellä.
“Onko mitään ajatuksia siitä, kuka tämän olisi voinut tehdä?
Christopher Doose, toisen tytön poikaystävä tuumi ääneen:
“Olisiko hullu Tracey?”
Hullu Tracey (crazy Tracey) kuten nuoret häntä kutsuivat, oli Tracey Nolyne Tarlton.
Seitsemän kuukautta ennen kuin hänen miehensä ammuttiin, Celeste Beard oli saanut ystävän kirjakaupan johtajatädistä.
Tracey Celeste Beardin kanssa
Tarlton, pyylevä, tavallinen 35-vuotias oli viettänyt jokseenkin ongelmaista elämää, liiittyen sekä alkoholin että huumeiden väärinkäyttöön. Hän oli käynyt läpi psyykkisiä ongelmia ja yrittänyt itsemurhaa.
Hän oli arvostetun Fort Worth lakimiehen tytär ja valmistunut Texas A&M:sta biologian tutkinnolla vuonna -86. Hän työskenteli useilla toteuttamattomien luonnonvarojen aloilla (unfulfilling natural resources jobs) kunnes hänet -94 palkattiin BookPeople-liikkeeseen, Austinin keskustaan.
Ja sieltä hän löysi paikkansa, työskennellen 60 tuntia viikossa paikassa, joka viehätti monenkirjavimpia ihmisiä hyvin monenkirjavassa kaupungissa.
Tarlton oli lesbo ja hänestä tuntui oikein mukavalta, kun hänen ei tarvinnut salata sitä avaramielisiltä ystäviltään ja kollegoiltaan BookPeoplessa.
Hän loisti työssään ja hänet ylennettiin pian johtajaksi. Hän saavutti alueellista huomiota kirja-alalla, ilmestyi C-SPANiin puhumaan kirjoista, kommentoi lehdissä jotain uutta julkaisua tai kirjatrendiä.
Mutta helmikuussa 1999 Tarlton joutui kokemaan kovan, julkisen kolauksen töissään kun hän kirkui hävyttömästi ja käyttäytyi väkivaltaisesti.
Rohkaisevien ystävien ja perheen tuella hän meni St. David’s Pavilioniin, Austinin mielisairaalaan, yrittäen päästä jälleen tasapainoon.
Celeste Beardillakin oli ongelmia.
Niinkuin vaikka se, että hän törsäsi miehensä rahoja hullun lailla.
Hän antoi tälle 10 000 dollaria kuussa, mutta se ei ollut läheskään tarpeeksi.
Hänellä oli vaatekaappeinaan 3 komeroa, jotka oli täytetty loputtomilla kenkäpareilla ja kutakin varten oli kenkiin sopiva käsilaukku. Hän olisi voinut elää puolitoistavuotta käyttämättä kahdesti samoja kenkiä.
Eräällä shoppailureissullaan hän kulutti 50 000. Rahaa paloi myös juhlissa, joita hän järjesti ystävilleen. Hän ja hänen miehensä Steven käyttivät 100 000 dollaria Kiinan reissullaan vuonna 1998.
Steven Beard oli äveriäs, mutta ei mikään Donald Trump.
Varakas pariskunta
Hänellä on arvioitu olevan omaisuutta 12 miljoonaa. Neljän avioliittovuoden jälkeen Celeste oli hyvinkin käyttänyt siitä yli miljoonan.
Kyllä he nahistelivat Celesten rahankäytöstä. Jäävuoren huippu oli, kun Stevenin kirjanpitäjä kertoi, kuinka paljon rahaa Celeste oli käyttänyt shoppailuun ja muuhun huvitteluun lomallaan -98: lähes 300 000.
Steven vannoi ottavansa luottokortit pois häneltä. Mitä teki Celeste tällöin? Uhkasi tekevänsä itsemurhan.
Steven maksoi lähettääkseen hänet St. David’s Pavilioniin – huomattavan suuren summan, mutta se voisi pidemmän päälle olla myös iso säästö.
St. Davidissa, maaliskuussa 1999, Celeste tutustui Tracey Tarltoniin.
Tarlton hullaantui oitis viehättävään, varrekkaaseen naiseen. Muutama viikko jälkeen päin hän kirjoitti tälle rakkauskirjeen.
“Celeste, olet niin kaunis. Ajattelen pitkää, silkkistä vartaloasi ja upeita, pitkiä sääriäsi enkä vain voi vastustaa niitä. Ja sitten ajattelen upeita kasvojasi ja haluan… stand outside your building ja vaikeroida ennenkuin minut keskeytetään/pidätetään. Me ei edes puhuta siitä mitä tapahtuu kun kuuntelen suloista, seksikästä, lujaa ääntäsi.”
Christopher Doose ei ollut ainoa, joka ehdotti Tarltonia mahdolliseksi tappajaksi. Kun Beardin karmea kohtalo tulla ammutuksi, päätyi uutisiin, lukuisat ihmiset nousivat ilmoittamaan epäilevänsä Tarltonia.
Etsivä Rick Wines kävi vierailemassa Tarltonin asunnolla kaksi päivää ammuskelun jälkeen.
“Kysyimme, omistiko hän 20-kaliiperista asetta ja hän vastasi ‘kyllä minulla on'”, kertoi Wines CBS:n (tv/radioyhtiö) 48 hoursissa.
Tarlton oli innokas skeetin harrastaja (ampumaurheilua, jossa ammutaan savikiekkoja). Jokseenkin vastahakoisesti hän luovutti aseensa ballistisia testejä varten. 1000 dollarin arvoiseen, Italiassa valmistettuun Franchi-aseeseen oli kaiverrettu Tarltonin nimi. Ase oli lahja hänen isältään.
Muutama päivä tämän jälkeen poliisi sai testien tulokset.
“Haulikon hylsy, jonka löysimme rikospaikalta on peräisin aseesta, jonka löysimme hänen talostaan”, Wines sanoi. “Tiedättehän, kaksi plus kaksi on minulle ollut aina neljä.”
Lokakuun 8., kuusi päivää ammuskelun jälkeen, Tarlton pidätettiin ja häntä syytettiin pahoinpitelystä.
Samaan aikaan, vastoin odotuksia, Steven näytti hiljakseen toipuvan.
Hänen hyökkääjänsä oli tähdännyt huonosti valaisemattomassa makuuhuoneessa: tärkeimmät eli aivot ja sydän olivat säästyneet, joskin ruoansulatuselimet olivat suureksi osaksi tuhoutuneet.
Hänen tilansa tasapainottui seitsemän leikkauksen jälkeen, ja näytti siltä, ettei hänen henkensä ollut enää välittömässä vaarassa.
Aikanaan hän pääsi sairaalasta, vaikka hän puntaroi, ottaisiko sitä riskiä, saisiko jonkin infektion haavastaan ulkomaailmassa.
Haulikon aiheuttamat haavat keskivartalossa voivat tappaa nopeasti.
Kun ruoansulatusalue on rei’itetty, vuoto voi osoittautua kuolettavaksi lukemattomien infektioiden vuoksi, mukaan lukien peritoniitti tai bakteeriverenmyrkytys veressä.
Beardia hoidettiin antibiooteilla infektioiden kurissa pitämiseksi, ja hänen parantumisensa näytti olevan käynnissä, kun hän pääsi sairaalasta tammikuun 21. vuonna 2000. Hän kuoli neljä päivää myöhemmin.
Joidenkin käsitysten mukaan Celeste Beard valpas, ja rakastava vaimo miehensä viimeisinä kuukausina. Ystävät kertoivat hänen viettäneen tuntikausia Stevenin vierellä.
Kyseenalaistamattomana tosiseikkana voidaan sanoa, että aviomiehensä menetettyään hän lohdutti itseään lempiharrastuksellaan – shoppailulla.
Stevenin tilintarkastajalta selviää, että Celeste käytti hänen rahojaan 321 000 dollaria loka- ja marraskuussa -99, 249 000 § joulukuussa ja 100 000 § kuutena viikkona maaliskuun -00 päättyessä.
Tutkijat ymmärsivät, että ammuskeluun liittyvät yksityiskohdat ja olosuhteet olivat liian erikoisia ollakseen yhteensattumaa.
Nainen, joka oli rakastunut Celeste Beardiin, murhasi tämän aviomiehen.
Kaikella järjellä ajateltuna voisi päätellä, että leski Beard vain teeskenteli surua.
Mutta Tracey Tarlton ei kielinyt mitään.
Syyttäjät kehottivat poliiseja hieromaan kauppoja Tarltonin kanssa, jotta tämä kertoisi, mitä oli tapahtunut – turhaan. Mykkä Tarlton kykki sellissään kuukaudesta toiseen.
racey Tarlton matkalla oikeuden eteen
Valamiehistö kutsuttiin kuulemaan todisteet tapauksesta, jota oli hoidettu aktiivisesti yli vuosi Stevenin kuoleman jälkeen. Tutkimuksia oli pidetty yllä, koska valamiehistö toivoi Tarltonin mielevän muuttuvan ja hänen kertovan Celesten osuudesta.
Lopulta he luovuttivat ja Tarlton tuomittiin murhasta helmikuun 16. vuonna 2001.
Ja sitten tapahtui jotain odottamatonta. Tarlton aikoi paljastaa yllättävän tiedon, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä syyttäjäviranomaisten ehdotusten ja anelujen kanssa.
Istuessaan sellissä ja lukiessaan Austin sanomalehteä, hän bongasi lehdestä osasen, jossa puhuttiin hänestä Celesten lemmittynä.
Beardin leski oli päässyt yli surustaan ja hissukseen mennyt naimisiin Cole Johnsonin kanssa. Johnson oli baarimikko ja muusikko osa-aikaisessa, baareissa soittavassa orkesterissa. Heidän yksityiset häänsä oli pidetty keskellä vuorison loistoa Aspenissa, Colossa.
Miehensä jättämä Tarlton ymmärsi, että häntä oli puijattu.
Raivostunut nainen pyysi saada tavata syyttäjät.
He kuulivat sanat, jollaisia olivat odottaneet 18 kuukautta:
“Minä tein sen Celesten takia.”
Celeste Beardin avioliitto Cole Johnsonin kanssa oli hänen viides reissunsa alttarille.
Celeste kasvoi Kaliforniassa Ventura piirikunnassa yhtenä Edwin ja Nancy Johnsonin neljästä adoptoidusta lapsesta. Hän on kertonut läheisimmille ystävilleen Edwinin käyttäneen häntä seksuaalisesti hyväksi kun hän on oli 4-12-vuotias. Nancy oli epävakaa ja usein sijoitettuna laitoshoitoon.
Hän on syyttänyt pahoinpitelyä ongelmista, joita hänellä on ollut myöhemmin elämässään.
Tyttärensä Kristinan mukaan, yhdessä heidän keskustelussaan hän sanoi: “Tiedätkö miltä se tuntuu kun olet 4-vuotias – et vielä edes lastentarhassa? Tiedätkö mitä se tekee sinulle?”
Hän on myöhemmin sanonut, että myös hänen adoptoitu isoveljensä on pahoinpidellyt häntä seksuaalisesti. Celeste yritti itsemurhaa teini-iässä.
Hän tuli raskaaksi 17:n iässä, puolisoitui toisen teinin, Craig Bratcherin kanssa ja synnytti kaksoset: Kristinan ja Jenniferin.
Kristina Beard
Jennifer Beard
Ja nyt hän oli sitten naimisissa pojan kanssa, joka käytti henkistä väkivaltaa ja kontrolloi häntä.
He erosivat -83. Hän avioitui Harald Wolfin – Air forcen mekaanikon – kanssa ja he erosivat -91. (Celesten mukaan hänen eroasianajajansa maksoi hälle saadakseen tissiä.)
Celeste muutti sitten Arizonaan, jossa joutui ongelmiin varastetuksi ilmoittamansa, palavan auton takia. Hänet tuomittiin vakuutuspetoksesta ja hän vietti kolme kuukautta vankilassa.
Aviomies numero 3 oli meksikolaisamerikkalainen nimeltä Jimmy Martinez.
Huumorintajuinen Celeste keksi tälle lempinimen: BMW, Big Mexican Weiner.
Avioliitto möhläytyi jälleen ja sinkku Celeste oli päätynyt Texasin Austiniin.
30:n iän saavutettuaan, vuonna -93, hän polki vettä työskennellen tarjoilijattarena Austinin piirikunnan Clubissa.
Kaksi klubin säännöllisistä kävijöistä olivat nimeltään Steven ja Elise Beard. He olivat kumpikin kuusikymppisiä ja heillä oli aikuisia lapsia.
Elise oli innokas golfinpelaaja, Steve nautti enemmän sisätoiminnasta – syömisestä ja juomisesta.
Elise sairastui syöpään ja kuoli lokakuun 13. vuonna -93.
Steven ei pärjännyt yksin.
Muutama viikko hautajaisten jälkeen hän kaipasi tukea ja ajoi takaa Celeste Johnson Bratcher Wolf Martinezin kumppaanuutta.
Elisen kuolemasta ei ollut kulunut kolmea viikkoaakaan ennenkuin he pitivät ensimmäiset treffinsä.
Beard, 68 kestitsi Celesteä, 30, avokätisesti Mama Mian italialaisessa ravintolassa Austinissa. He nauttivat yömyssyistä minikartanossa ja Beard antoi Celesten ajaa itse kotiin hänen 50 000 §:n Lexus umpiautollaan.
Tämä, Celesten on täytynyt sanoa itselleen, käy minulle oikein hyvin. Lexus päihitti BMW-miehen 10-0.
Joulukuussa 1993 Beard osti Celestelle timantti cocktail sormuksen, joka maksoi 16 000 – rannekellon, joka maksoi 3000 – ja uuden Ford Explorer-maastoauton.
Beard suosutteli häntä muuttamaan luokseen ja he alkoivat leikkiä kotia tammikuun 1. päivästä vuonna -94.
Ensimmäisenä seurusteluvuonna Beard maksoi 20 000 §:n korvauslaskun Celesten vakuutuspetoksesta Arizonassa. Ja kulut Celesten ja tämän ex-miehen välisen huoltajuuskiistan heidän tyttäristään.
Alkujaan Texasista kotoisin oleva Steven on palvellut Navy Air Corpsissa ja käynyt collegea sekä Texas Christianissa että Southern Methodistissa.
Hän työskenteli radion ja mainonnan alalla Dallasissa 50-luvulta 60-luvulle, aloittaen pohjalta, edeten isoihin bisneksiin. Ihmisten olohuoneisiin hän ilmestyi 70-luvulla, ja -81 hän oli saavuttanut taloudellista menestystä partnerina ja pääjohtajana KBVO:lla.
1985 asemasta tuli yksi aloittelevan Fox nettiverkoston yhteistyökumppaneista. Sen arvostus kasvoi seuraavalla vuosikymmenellä, ja lokakuun 3:na -94, vuosi vaimonsa kuoleman jälkeen, Beard myi osuutensa asemasta pienestä omaisuudesta.
Helmikuun 18. -95 Celeste ja Steven menivät naimisiin Austin Country Clubilla.
Kuherruskuukauteen kuului penis-jäykistysruiske, jota sai antaa Celeste. Hän piti neuloja ja hoitoja epäromanttisina ja “vähän traumaattisina”, niinkuin hän itse asian ilmaisee.
Hän on myöhemmin kertonut heillä olleen seksuaalista kanssakäymistä vain kahdesti: silloin, kun hän muutti Stevenin luo asumaan plus heidän hääpäivänään.
Ensimmäiset avioliittokuukaudet eivät aivan tyydyttäneet Steveniä – luultavasti siksi, ettei Celeste oikein mielellään kantanut noita neuloja jotta he voisivat harrastaa seksiä.
Beard kävi niin epätoivoiseksi, että laittoi avioerohakemuksen liikkeelle neljä kuukautta häiden jälkeen. Hän perui tuon hakemuksen, kun pariskunnalle tapahtui jotain, mitä Celeste myöhemmin kuvaili “oraaliseksisoluutioksi”. Sunnuntaiaamut Beardin minikartanossa oli varattu juuri siitä varten.
“Minun täytyy vähän mennä tienaamaan rahaa”, hän saattoi sanoa tyttärilleen – tai kenelle tahansa kuuloetäisyydellä olevalle – kun hän laahusti jurona kohti aviomiehensä luolaa tämän viikottaisille seksuaalisille palveluksille.
Celeste piti huolen, ettei siellä ollut häiriötekijöitä – lemmikit lukittiin, ovet laitettiin kiinni, puhelimet suljettiin – koska hän toivoi Stevenin saavan mahdollisimman nopeasti onnellisen loppunsa, kertoo Suzy Spencer kirjassaan The Fortune Hunter. Hän inhosi keskeytyksiä ja aloitti alusta kerran aloitettuaan.
Suzy Spencer: The Fortune Hunter
Aikoinaan ratkaistessaan tätä seksuaalista kieroutta parisuhteessaan, rahasta tuli heidän konfliktiensa ensisijainen aiheuttaja.
500 000 $ avioehto oli riitaisa pulmakysymys Celestelle, ja eräänä päivänä Beard päätti yksinkertaisesti antaa hänelle rahaa ja elää sen kanssa. Kai hän ajatteli, että nainen tuhlaisi vähemmän rahaa, jos saisi sitä ihan itselleen.
Jos hän näin ajatteli, hän oli väärässä.
Puoli miljoonaa oli palanut puolessa vuodessa.
Tämän tuhlausputken jälkeen Celeste rupesi yhä kovempaan ääneen luennoimaan, kuinka vastenmielisenä piti vanhempaa, ylipainoista miestään.
Tyttäriensä ja ystäviensä mukaan Celeste alkoi Stevenia Beardia “vanhaksi hölmöksi” ja “lihavaksi paskiaiseksi”.
Useampi kuin yksi ihminen oli kuullut hänen sanovan: “Miksei hän vain kuole!”
Celeste alkoi viettää viikonloppuisin yhä enemmän ja enemmän aikaa Stevenin omistamassa talossa Pedernales Riverissa, 40 mailin päässä Austinista.
Suhde exään, BMW mieheen eli Jimmy Martineziin, oli syttynyt uudestaan.
Tyttäret paljastavat jälkeenpäin Celesten usein livistäneen talosta, kun Steven meni nukkumaan klo 9:30. Joskus, he kertovat, hän joudutti entisestään miehensä aikaista nukkumaanmenoaikaa terästämällä tämän ruoan tai juoman unilääkkeillä.
Kun vanha mies kuukahti, Celeste livahti tapaamaan Martinezia tai juhlimaan parhaan juomakaverinsa – kauneussalongin vastaanottovirkailijan Donna Goodsonin – kanssa.
Lopulta uuden vuoden -99 jälkeen, Steven alkoi uhmata naistaan – teemoista hallinnasta karannut rahan tuhlaus ja salaiset tapaamiset Martinezin kanssa.
Elettyään hyvin leveästi yli viiden vuoden ajan, Celeste ei voinut millään käsittää entistä elämäänsä – autoja tuleen sytyttelevää (siis vakuutuspetoksia, toim. huom.), lautasista huolehtivaa Celesteä. Enää edes 500 000 §:n avioehto ei tuntunut hohdokkaalta. (Even her prenup nest egg had evaporated.)
Celeste tytärtensä kanssa
Hän yritti itsemurhaa ja pääsi taas lepäämään St. David’s Pavilioniin.
Tyttäret ovat tuomitsevasti sanoneet hänen näyttelevän “saadakseen mitä hän haluaa”, kuten Kristina asian ilmaisee.
Mennessään naimisiin Beardin kanssa, hän halusi paljon rahaa ilman velkoja.
St. Davidilla hän otti ensimmäisen typerän askeleen toteuttaakseen toiveensa. Tracey Tarlton ja Celeste Beard tapasivat St. Davidilla, sitten siirtyivät kumpainenkin Timberlawniin, mielisairaalaan Dallasissa.
Timberlawnilla naiset olivat intohimoisen rakastuneita toisiinsa ja henkilökunta yritti pitää heitä erossa toisistaan. Siinä he eivät onnistuneet.
“Celeste oli todella flirttaileva minulle alusta saakka”, kertoo Tarlton CBS:lle. “Ja minä vastasin ystävällisesti. Viimeinkin hän tuli huoneeseeni ja suuteli minua. Hän halusi sukupuolisen suhteen kanssani.”
Tarlton kertoo heidän harrastaneen seksiä ensimmäistä kertaa 20.3.1999 ja fyysisen suhteen jatkuneen lokakuun ensimmäiseen, jolloin hän ampui Beardin.
Sairaalaan ulkopuolella he eivät käyttäytyneet suhteessaan niin hillitysti kuin sen sisäpuolella.
Tracey Tarlton
Valokuvassa, joka on otettu BookPeoplen juhlissa, näkyy kuinka Celeste istuu Tarltonin sylissä. Muut juhlissa olleet kertovat naisten suudelleen intohimoisesti.
“Tracey ei ollut salaileva”, toteaa hänen entinen työkaverinsa Jeremy Ellis CBS:lle. “Jokainen liikkessä tiesi hänen tapailevan jotakuta Celeste-nimistä. Hän puhui tästä niinkuin tämä olisi hänen tyttöystävänsä. He olivat aika lähellä toisiaan ja ajattelin ‘No, hyvä Traceylle’.”
Tarlton lähetti Celestelle rakkauskirjeitä ja Celeste lähetti Tarltonille syntymäpäiväkortin, jossa luki “Sille, jota rakastan”. Heistä tuli Austin Red Roof Innin kanta-asiakkaita.
Ei miestä, ei ongelmia? Näin ei ollut ainakaan Celestellä.
Kesäkuussa naiset kävivät terapiaistunnossa Barbara Grantilla, austinilaisella psykoterapeutilla, puhumassa parisuhteestaan.
Grant on kertonut Celesten sanoneen epäilevänsä, oliko hän (Celeste) lesbo, sillä hän tarvitsi alkoholia voidakseen harrastaa seksiä Tarltonin kanssa. Muuten häntä olisi hermostuttanut liikaa.
Tyttäret Jennifer ja Kristina ovat saaneet naiset kiinni sänkypuuhista ainakin kahdesti. Ja kaikkialla talossa oli levällään sapfolaista kirjallisuutta.
Kun tyttäret tivasivat selitystä äitinsä käytökselle, tämä vastasi: “Tracey on lesbo ja rakastunut minuun. Eikö ole hassua?”
Kristina sanoo valaehtoisessa todistuksessaan: “Äitini vahvisti olevansa romanttisessa suhteessa Tracey Tarltonin kanssa ja että hänellä ja Traceylla oli sukupuolinen suhde. Tracey Tarlton on avoimesti myöntänyt minulle, että hän ja äitini ovat rakastavaisia. Syyskuussa 1999 olen nähnyt hänen ja äitini suutelevan intohimoisesti.”
Stevenkin näki tämän tapahtuman syyskuun 29. päivä. Minkä seurauksena hän heitti Tarltonin ulos talosta.
Toinen terapeutti, Susan Milholland, on paljastanut, että Tarltonilla oli romanssiin liittyviä ongelmia omasta takaa.
Milholland sanoi Tarltonin kertoneen hänelle, että hänellä oli itsetuhoinen tapa rakastua intohimoisesti naimisissa oleviin heteronaisiin.
Tarlton haaveili avioitumisesta Celesten kanssa ja näki Stevenin esteenä elän-elämäni-onnellisena-loppuun-asti-fantasialleen.
Parisuhteen kehittyessä urputti katkerasti Tarltonille, että Steven oli väkivaltainen. Tämä vähätteli, pilkkasi ja painoi häntä alas henkisesti, kertoi Celeste. Hän sanoi pelkäävänsä Stevenin pahoinpitelevän hänet, jos hän uhkaisi avioerolla.
Tuo suhde teki hänet suisidaaliseksi.
Tarlton ei osannut kuvitella elämää ilman Celesteä ja hän vannoi tekevänsä kaikkensa pelastaakseen hänet julmalta Breadilta. Tarltonin mukaan naiset alkoivat yhdessä vehkeillä hoitaakseen Celesten miesongelman.
Lukuisat erilaiset murhaustavat ja -tekniikat tulivat tutuiksi mysteerinovelleista.
Esimerkiksi he yrittivät kotikonstein kyhätä kokoon botulismia (bakteerin aiheuttama myrkytyssairaus) antamalla ruoan pilaantua. Naisihmiset pirskottivat sinne katalaa chili-pippuria. Beard söi sen – ja piti siitä.
He terästivät hänen juomansa ja kiersivät muovipussin hänen päähänsä kun hän oli tajuttomana. He laittoivat hänen ruokaansa unilääkkeitä ja kerran tilaisuuden tullen 10 ekstaasitablettia. Hän selvisi kaikesta siitä.
Juonittelua kiirrellistettiin yhä enemmän syyskuun lopussa. Beard ja hänen vaimonsa olivat suunnitelleet matkustavansa Eurooppaan. Celeste odotti pelolla reissua ja vakuutti Tarltonin – hyvin vimmoissaan olevan draamakuningattarensa – siitä että hänen elämänsä oli nyt hiuskarvan varassa.
“Hän tuli luokseni ja oli vain aivan hysteerinen”, Tarlton kertoi CBS:lle. “Hän sanoi ‘En ikinä selviä siitä matkasta!’ Halusin auttaa häntä.”
Kaksi naista tuumivat, että haulikko olisi oiva ratkaisu.
Tarlton kertoi tutkijoille, että Celeste järjesti kaiken. Beard oli nukkumassa, ovet olivat auki ja Celeste oli kartanon toisessa siivessä.
Tarlton hiippaili sisään, avasi tulen ja livahti huomaamatta ulos.
Homma niin sanotusti kusi, sillä puoli Austinia tuntui tietävän, että Celestellä oli lesborakastaja, joka omisti haulikon.
Celeste ja Tarlton soittelivat usein toisilleen ensimmäisten 9 vankeuskuukauden ajan. Mutta suhde alkoi muuttua teennäiseksi, kun Celestestä tuli yhä hermostuneempi.
Lopulta, kesällä 2000, he lopettivat seurustelun.
“Celeste alkoi menettää kontrolliaan, oli hysteerisenä kaiken aikaa”, Tarlton kertoi CBS:lle. “Sanoimme molemmat: Emme jatka tätä enää. Et näe minua enää.”
Tarlton oli järkyttynyt ja nähtävästi otti yliannostuksen Valiumia. Silti hän kieltäytyi sotkemasta Celesteä murhaan.
Se seikka muuttui, kun muutamaa viikkoa eron jälkeen hän luki sanomalehdestä, että tarinan Celestestä. Siinä sanottiin, että tämä oli mennyt naimisiin jonkun Cole Johnson-nimisen kanssa kesäkuun 3. vuonna 2000 – vain muutama päivä eron jälkeen.
Tarlton koki, että häntä oli käytetty hyväksi.
“Hän on häämatkallaan Aspenissa”, kertoi Tarlton CBS:lle. “Edes minä en voinut antaa anteeksi sitä. Oli kuin kaikki purkautuisi nopeasti, kun olin lukenut sen artikkelin… Aloin ymmärtää, että Celeste oli valehdellut minulle kokoajan – ettei se mies pahoinpidellyt häntä, että hän oli mennyt naimisiin tämän kanssa rahan vuoksi ja että hän oli valehdellut suhteestamme. Kaikki oli farssia.”
Tarlton istuutui alas ja kertoi syyttäjille ja etsiville tarinansa.
Celeste Beard
Celeste pidätettiin 28. maaliskuuta 2002 ja tuomittiin ex-miehensä murhasta.
Tuomaristo päätti, että hänet vapautettaisiin 8 miljoonan takuita vastaan – ottaen huomioon, että Celeste oli juuri tienannut kaksi miljoonaa myytyään minikartanon vain kuukausia Beardin kuoleman jälkeen. Naisen asianajaja väitti, että hänellä oli vain 7,289 § jäljellä – vuosi ja neljä kuukautta myöhemmin.
Celesten ongelmat pahenivat muutama kuukausi myöhemmin, kun hänet tuomittiin toisestakin törkeästä rikoksesta, joka taisi olla jopa idealistisempi kuin murha. Viranomaiset uskoivat, että hän oli yrittänyt palkata ystävänsä Donna Goodsonin tappamaan Tracey Tarltonin.
Donna Goodson
Celesten oikeudenkäynti oli kuin painajaismainen variaatio This Is Your Lifesta (televisiosarja).
“Hän ei voinut sietää Steven Beardia”, syyttäjä Allison Weitzel kertoi tuomaristolle. “Hän puhui ihmisille, kuinka vihasi tätä. Mies kuvotti häntä… Se mitä on tapahtunut, on ahne, manipuloiva syytetty on ottanut yliotteen henkisesti sairaasta naisesta, joka oli rakastunut häneen. Hän kertoi Traceylle, että kun Steve saataisiin pois kuvioista, he voisivat olla yhdessä.”
Oikeuteen yrmeänä ilmestynyt Tarlton seisoi todistajan aitiossa yhteensä 15 tuntia kolmena päivänä. Hän opasti valamiehiä läpi tapauksen ja murhakaavan. (Hän oli tunnustanut syyllisyytensä ja suostunut todistamaan sen sijaan, että olisi saanut 20 vuoden tuomion.)
“Minä näin tämän rakastamani naisen niin epätoivoisessa tilanteessa ja yritin auttaa häntä selviytymään miehestä, joka oli niin hirveä”, Tarlton sanoi. “Hänellä oli suunnitelma. Hän halusi minun ampuvan miehen Toro Canyonilla haulikollani. Suostuin ampumaan tämän, menin ja tein niin.”
Hän myönsi, että häntä ja Steveniä oli “petkuttanut sama nainen”.
Sukulaiset, ystävät, kallonkutistajat ja Tarltonin kollegat BookPeoplesta todistivat kaikki uskovansa, että Tarltonilla ja Celestellä oli sukupuolinen suhde. Syyttäjät ottivat esiin valokuvia, kirjoituksia, kortteja ja Tarltonin päiväkirjan edelleen todistusaineistoksi.
Dick DeGuerin, merkittävä – ja kallis – puolustusasianajaja vähätteli todistusaineistovuorta osana fantasiaa “aggressiivisesta, ahneesta lesbosta”. Puolustuksen strategian saattoi kiteyttää kolmeen sanaan: Tracey on hullu.
“Tässä on kyse kohtalokkaasta viehätyksestä”, sanoi DeGuerin. “Tracey Tarlton on psykoottinen. Hänellä on diagnosoitu deluusioita (harhaluuloja) ja hän on nähnyt asioita, joita ei ole, ja kuullut asioita, joita ei ole.”
Esioikeudenkäynnin todistajanlausunnon aikana Celeste oli tylysti kieltänyt suudelleensa Traceya niin paljon. Lausunto luettiin valamiehille, joiden päät sai pyörälle Celesten kieltävä vastaus. Olihan se ristiriidassa tusinan silminnäkijän lausunnon kanssa. Myös Celesten tyttäret olivat ilmoittaneet nähneensä äitinsä tekemässä seksuaalisia asioita Tarltonin kanssa.
Vietettyään yli kolme päivää todistajanaitiossa nuori nainen sanoi Celesten olleen Stevenin kanssa rahanahneessa avioliitossa.
“Hän sanoi avioituneensa Stevenin kanssa rahan vuoksi”, Jennifer kertoi.
Kristina lisäsi: “Hän sanoi usein jotain sellaista kuin ‘miksei hän jo kuole?’… Hän saattoi sanoa, että hän (Steven) kuvotti häntä.”
Celeste Beard
Yhtään yksityiskohtaa ei säästelty, ei edes Sapatti seksiä.
“Mikä oli ‘sunnuntai-imeskely’?” kysyi syyttäjä Weitzel.
“Celeste otti Stevenilta suihin rahaa vastaan”, vastasi Jennifer. (blow job)
Tyttäret kertoivat, että Celeste ensin rähisi sunnuntai-imeskelystä ja sitten riensi tapaamaan Tarltonia tai Jimmy Martinezia.
Valamiehet kuulivat, kuinka rivoa kieltä Celeste käytti kun Kristina esitti heille ääninauhaa, jonka oli tehnyt yhdestä hänen ja äitinsä keskustelusta.
Kun tyttö syytti äitinsä yrittäneen itsemurhaa helmikuussa -99. “Saitte mitä halusitte!” Celeste kirkui. “Minä olin v-tun masentunut, sinä senkin pikkunarttu!”
Pankkiiri ja kirjanpitäjä tarjoutuivat luettelemaan yksityiskohtia Celesten järjettömästä tuhlausvimmasta. He kertoivat myös täsmällisesti avioehdosta ja todistivat Celesten saaneen puolet miehensä kuolinpesästä tämän menehdyttyä – karkeasti arvioiden 6 miljoonaa.
Todistusosion päätteeksi syyttäjä Weitzel summasi: “Tässä kaikessa on kyse vain rahasta.”
Valamiehet puntaroivat asioita 23 tuntia yli kolmena päivänä ennenkuin äänestivät tuomitsemisesta.
Syyttäjät eivät haikailleet kuolemanrangaistusta ja tuomiosta tuli elinkautinen.
Beardin läheiset eivät pitäneet sitä liian ankarana.
“Toivon että palat helvetissä”, sanoi uhrin poika Steven Beard III.
“Sanoit, että käännyimme sinua vastaan. No, sinä käännyitkin meitä vastaan”, sanoi Kristina. “Sinä käännyit koko Beardin perhettä vastaan. Hän päästi sinut kotiinsa, rakasti sinua, kunnioitti sinua, totteli sinua, ja sinä loukkasit häntä ja murhasit hänet… Häpeä!”
Texasin lain mukaisesti Celesten on istuttava vankilassa ainakin 40 vuotta. Hän ei voi anoa pääsyä koevapauteen ennen 80:n vuoden ikää.
Tracey Tarlton
Aseen liipaisimesta painanut Tracey Tarlton saattaisi päästä vapaaksi jo 2009.
Celeste kielsi saaneensa perintöä, joka hänen väitettiin saaneen.
Beardin kuolinpesä meni hänen biologisille lapsilleen sekä adoptiotyttärille Jenniferille ja Kristinalle.
TV-haastatteluissa Celeste väitti edelleen, ettei hänellä ollut osuutta murhaan. Hän sanoi olevansa – rahan vuoksi juonivien – tytärtensä uhri.
“Inhoan myöntää tätä, mutta ainoa syy, miksi he ovat kääntyneet minua vastaan, on raha”, hän sanoi CBS:lle. “Heillä oli kaksi miljoonaa syytä (dollaria) valehdella.”
Celeste sai yli miljoonan laillisesti. (Celeste did receive more than $1 million from the sale of property for which she was legally the co-owner.) Rahoista merkittävästä osuudesta pääsi nauttimaan DeGuerin (asianajaja), mutta jäi hänelle itselleenkin 6-numeroinen summa.
Vuoteen 2043 saakka hänen shoppailumahdollisuutensa rajoittuvat vankilan kahvioon.
///En tiedä. Olen googlaillut lisätietoa tästä, mutta melkein kaikki lähteet ovat vain crimelibraryn artikkelista mukaeltuja.
Hän on siis saattanut jo vapautua, tai saattaa olla, että häntä pidetään vankilassa helmikuun toiseen päivään vuonna 2021 saakka.
Celeste on tiukasti lukkojen takana (ellei mitään aivan yllättävää käännettä ole tapahtunut) ja on mielestään syytön.Linkin takaa löytyy myös osoite, jonne Celestelle voi kirjoittaa. (Jos joku aikoo kirjoittaa, saa kertoa täälläkin!)
Suomennanpa vielä täältä.
Tuolta löytyy pari kuvaa, joita en ollut aikaisemmin nähnyt. (Sattumalta sivulla pyörii myös sama peikkomainos kuin minfossa.) Olen suomentanut ne kohdat, joita crimelibraryssa ei kerrottu ja laittanut sulkeisiin jotain lisäselvennyksiä, jotta tarina olisi helpommin ymmärrettävissä.
Tarltonin edellinen naisystävä oli hiussalongin omistaja nimeltä Zan Ray. Ray oli ollut poissa New Yorkista ja palatessaan löytänyt miehensä kuolleen ruumiin. Rayn mies oli tehnyt itsemurhan ja siitä hän puhui monesti Tarltonin kanssa. Ellen ole väärin ymmärtänyt, hän alkoi seurustella Tarltonin kanssa tämän jälkeen ja he olivat yhdessä jo jonkin aikaa ennenkuin hän kertoi suhteesta läheisilleen, jotka ihmettelivät asiaa. Tarlton eristi Rayta ystävistään ja kaikista muista ihmisistä, oli aina tämän kanssa pitäen tätä käsikynkässä. Pian Tarlton muutti hiussalonkiin.
He seurustelivat kunnes Zan jätti Tarltonin.
Menninger-klinikan raportin mukaan Tarlton on sanonut: “Itsemurhanhakuinen, niin voisi sanoa. Olen ollut itsemurhanhakuinen monta, monta vuotta. Ja olen sitä välillä vieläkin.
Diagnoosini on bipolaarinen mielialahäiriö psykoottisin oirein. Olen menneisyydessäni kuullut ääniä, jotka ovat sanoneet, että minun pitäisi tappaa itseni. Te tiedätte, että teidän täytyy saada se loppumaan.”
Kyseinen klinikka sijaitsee Topekassa, Kansasissa.
Tarlton on sanonut:
Celeste on sanonut: En ajatellut Traceya lesbona. Ajattelin häntä Traceyna, ystävänäni. Hän oli ystävällinen ja huomaavainen.
Kun Tarlton sitten sai tietää, että Celeste oli valehdellut hänelle ja käyttänyt häntä hyväkseen (minkä seurauksena hän kertoi syyttäjille ja etsiville mitä oli tapahtunut), hän sanoi: “Minusta tuntuu, että hän manipuloi minua alusta asti.”
Tarltonin äiti oli ollut etäinen ja pahoinpitelevä alkoholisti. Tartlon oli etsinyt rakkautta 10-vuotiaasta lähtien ja Celesten tavattuaan hän oli luullut löytäneensä jonkun joka rakasti häntä.
(Mutta Celestellähän oli mennyt uusiin naimisiin heti kun he oliva eronneet.)
Oikeudessa Celesten asianajaja Dick DeGuerin sanoi: “Luulenpa, että todennäköisesti Tracey otti yliotteen Celestesta… nimitti sitä sitten rekrytoimiseksi tai miksi vain. En usko, että se on oikein. En usko, että se on normaalia.”
Dr. Howard Miller sanoi puolustukselle (called by the Defense): “Traceyn täytyi uskoa, että Celeste rakasti häntä. Hän pn järkähtämättä pysynyt siinä uskossa.”
DeGuerin sanoi: “Traceyn mielenterveysongelmat ovat niin pahoja, että hän on voinut kuvitella tai sepittää, että hänellä olisi romanttinen suhde Celesteen.”
DeGuerin soitti Katrina Loftonin, joka oli ollut kaksi kuukautta Tarltonin sellikaverina, todistamaan. Tämä sanoi: “Hän rakasti Celestea mutta Celeste ei rakastanut häntä. Tracey rankaisi Celestea kun tämä ei suostunut seksuaalisiin asioihin. (Tracey was out to punish Celeste for refusing her sexual advances.) “Hän sanoi vain, että Celeste ei tulisi enää elämään onnellisena kun hän (Tracey) pääsisi vankilasta.
DeGuerin: “Se oli Tracey, joka manipuloi. Tracey antoi Celestelle viinaa tai marihuanaa ja sitten yritti vietellä hänet. Hän on sairas, sairas, sairas. Ja kaikki jotka ovat nähneet hänet sanovat niin. Homman nimi on kohtalokas viehätys. Homman nimi on pakkomielle. Tracey on psykoottinen. Hänellä on diagnosoitu deluusioita ja hänen on todettu näkevän ja kuulevan asioita, joita ei ole. Sukupuolinen suhde oli olemassa vain Traceyn mielikuvituksessa. Tracey ampui Stevenin omista itsekkäistä ja sairaista syistään.
Onko olemassa yhtään päiväkirjamerkintää, jossa lukisi ‘meillä oli vihdoinkin seksiä’?”
“Ei”, Tracey vastasi.
“Olen vuorenvarma”, DeGuerin jatkoi, “että siitä on tässä murhatapauksessa kyse. Pakkomielteestä. Tässä on nainen, josta tuli kuolettavan riippuvainen Celestesta ja oli valmis tekemään mitä vain hänen puolestaan. Tracey halusi sitä, mutta Celeste torjui hänet tylysti. Hänellä oli fantasioita Celesten rakastajana olemisesta.”
Celeste oli sanonut psykoterapeutti Barbara Grantille, että oli harrastanut seksiä Traceyn kanssa otettuaan alkoholia ensin rohkaisuksi.
Oikeudessa hän sanoi: “Meillä ei koskaan ollut seksiä. Ei koskaan.”
Tyttäret Jennifer ja Kristina ovat nähneet heidän koskettelevan toisiaan tavalla, jossa oli selvästi seksuaalinen sävy.
Traceyn mukaan “valokuvat, joissa olemme juhlissa, todistavat, että olimme pari.”
Brandy Whitte, Traceyn työkaveri: “He tuijottivat toisiaan rakastavasti ja se ei ollut sellainen tapa, jolla platoniset ystävykset katsovat toisiaan. He olivat hyvin helliä toistensa seurassa. Kerran Celeste istui Traceyn sylissä ja olen nähnyt Traceyn hierovan nenäänsä Celesten korvaan.”
Traceyn mukaan Celeste kertoi miehensä kohtelevan häntä hyvin huonosti, niin huonosti, että ajoi Celestea itsemurhaan.
“Me (minä ja Celeste) olimme parhaat ystävät. Me näimme toisiamme yleensä joka päivä. Celesten kanssa on hauskaa. Hän rakastaa hauskuutta.”
Celeste taasen on kuvaillut Traceya näin: “Minä todella pidin hänestä. Siis, hän oli mukava persoona. Hänessä oli paljon hyviä ominaisuuksia. Välitin hänestä ystävänä todella paljon.”
Tracey sanoo: “Olin rakastunut Celesteen ja siihen aikaan ajattelin hänenkin olevan rakastunut minuun.”
Celeste oli ostanut hänelle kortin, jossa luki “Sille jota rakastan”.
“Rakastan Traceya ystävänä. Välitin hänestä todella paljon, ystävänä.”
Tracey kertoi, että Celeste oli ohjannut hänet ampumaan Stevenin. Celeste taas sanoi: “En tiedä miksi hän ampui aviomieheni.”
“Celeste sanoi, että Beard oli ainoa asia mikä oli yhteisen tulevaisuutemme tiellä.”
Taustatietoa englanniksi
http://cmm.lefora.com/2008/11/08/steven-beard-2/
valoviikate 